Sivut

lauantai 10. marraskuuta 2018

Vieraskynä: Anna isälle aineeton lahja - vaikkapa aikaa

Blogimme on saanut syksyn ensimmäisen vierailijakirjoittajan, Dädäismejä-blogia luotsaavan Aarnin. Näin isänpäivän kynnyksellä saamme pienen lapsen isän näkökulman juhlapäivän lahjakulttuuriin. Alla olevan postauksen lisäksi löydät muitakin Aarnin havaintoja, kokemuksia ja pohdintoja isyydestä TÄÄLTÄ!

Dädäismi #18 - Anna isälle aineeton lahja - vaikkapa aikaa


Isänpäivä on täällä. Se päivä vuodesta, kun Suomessa muistetaan omia isiä, isoisiä, ja tullaan muistetuksi omien läheisten toimesta. Totta puhuakseni en tiedä, miksi isänpäivää on alettu viettämään. Asia pitää tarkistaa.

Wikipedia kertoo sen, mitä vähän epäilin: "Isänpäivän idea kehittyi Yhdysvalloissa pian äitienpäivän vanavedessä. 1940-luvun lopulla pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat päivän viettämistä marraskuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia."

Periaatteessa isänpäivää on siis aloitettu juhlistamaan nykypaikallaan kalenterissa, jotta kauppiaat saisivat myynteihinsä eloa. Toki samassa yhteydessä on haluttu antaa isille päivä, jolloin heitä muistetaan ja muistellaan.

Mielestäni isänpäivän juhlistaminen on paikallaan. Isät, kuten äiditkin, ansaitsevat tulla muistetuksi. Toivottavasti useimmissa perheissä vanhempia muistetaan myös joka päiväisessä arjessa. 

Vanhemmuuden arki on kuitenkin lähes aina hektistä eikä aikaa juhlallisuuksille juurikaan jää. Isän ja äitienpäivät ovat omiaan pysäyttämään kiireiset vanhemmat hetkeksi ja jakamaan tuntemaansa kunnioitusta toisilleen. Kyllä, mielestäni isän ja äitienpäivä on lapsien lisäksi myös toisen vanhemman tilaisuus osoittaa arvostustaan perheenjäsentään kohtaan. Mutta kuten mainitsin, arvostusta ja kunnioitusta tulisi osoittaa joka päivä eri muodoissa.

Muistamiseen ja arvostamiseen liittyy lahjojen antamista isälle. Perinteisesti lapset valmistavat lahjan itse joko askartelemalla tai ehkä tekemällä jonkinlaisen käsityön. Muistan itsekin askarrelleeni ainakin kortteja isälle useamapana isänpäivänä. 

Ensimmäisenä omana isänpäivänäni en vielä saanut Tapion tekemää lahjaa ymmärrettävistä syistä (hän oli alle 6kk vanha). Tänä vuonna tarhatädit sujauttivat perjantaina mukaani paketin, jonka saa kuulemma avata vasta sunnuntaina, koska se sisältää Tapsan tekemän lahjan isälle. Tapio on siis itse tarhassa kyhäillyt jotain minulle, isälleen. Ajatus liikuttaa minua syvästi.

Lahjakas vuosi

Aloin ajattelemaan ihmisten lahjan antamis- ja saamistottumuksia. Keskimääräinen ihminen saa perinteisesti ajateltuna lahjoja syntymäpäivänään, jouluna ja mahdollisesti isän- tai äitienpäivänä riippuen ihmisestä. Tähän voidaan laskea vielä satunnaiset läksiäiset, tupaantuliaiset ja nimipäivät. Aika paljon lahjoja. En todennäköisesti edes muistanut kaikkia tilanteita, joissa lahjoja annetaan tai saadaan.

Ajatellessani lahjaa, mieleeni tulee ensimmäisenä lahjapaperiin kääritty paketti, joka sisältää jonkin tavaran. Yleensä tavara on uusi, kaupasta ostettu.

Voisiko isiä muistaa joillain muilla keinoin vuosittain? Antamalla muuta kuin tavaraa? Materiaa keskivertoihmiseltä löytyy yleensä valmiiksi melko runsaasti, joten mielestäni lahja tai muistaminen voisi olla muutakin.



Aineeton paketti

Anna isälle esimerkiksi aikaa. Aikaa itselleen, jonka voi viettää puuhaillen omien juttujensa parissa tai tekemättä yhtään mitään vaikkapa sängyssä loikoillen. Vaihtoehtoisesti isä voi arvostaa aikaa perheen kanssa, jos se on jäänyt viime aikoina vähälle. Aika on kallisarvoisin hyödyke, mitä itse tiedän.

Tarjoa isälle maittava ateria, jonka tekemiseen voi koko perhe osallistua. Aterialle voi kutsua mukaan muitakin ja viettää mahtavan hetken hyvän ruuan ja seuran parissa luoden ja jakaen muistoja.

Elämykset ovat myös hieno tapa osoittaa isälle, että hän on merkittävä ja tärkeä osa perheyhteisöä. En tarkoita välttämättä, että isälle pitäisi ostaa yhden hengen etelänmatka tai benjihyppyyn oikeuttava lahjakortti. Esimerkiksi kultturellinen elämys, kuten elokuvailta, saattaa olla erittäin arvostettu.

En yritä sanoa, että materiaaliset lahjat olisivat jotenkin kauttaaltaan huonoja. Haluan vain tuoda esille, että lahja voi olla paljon muutakin. Lahjan tärkein tehtävä on osoittaa isälle, että häntä arvostetaan ja rakastetaan perheessä. Lahjan tulisi myös kuvastaa saajaansa eli tuottaa iloa erityisesti juuri sille ihmiselle, jolle se annetaan.

Tämän vuoden isänpäivän lahjat on varmastikin suurimmilta osin hankittu tai valmistettu ja hyvä niin. Kannustan teitä ajattelemaan asiaa seuraavaksi, kun on aika antaa jollekin läheiselle lahja. Maailma hukkuu tavaroihin. Anna lahjaksi jotain muuta.



Loppuun vielä Lastenliiton vinkit isänpäivän yhteiseen tekemiseen:

- #perhe10 -kampanja
Perhekympin tarkoituksena on kannustaa perheitä yhteiseen tekemiseen, liikkumiseen ja luovuuden hyödyntämiseen! Kampanjassa kerätään suorituksia erilaisista liikunnallisista lajeista, joita voidaan harrastaa perheen kanssa. Liikkumistavat voivat olla jo olemassa olevia pelejä, leikkejä tai lajeja tai aivan uusia oivalluksia. Pääasia, että on #kivaayhdessä.

- Lastenliiton takapihaturistit - ulkoilua lähimaastossa

Aina ei tarvitse lähteä edes kovin kauas, vaan jo kotipihalta tai lähimetsästä voi löytää jännittäviä asioita. Avuksi lähiympäristön tutkintaan voit nyt ladata ja tulostaa oman Takapihaturistit - ulkoilua lähimaastossa-paperin. Kuinka monta paperissa lueteltua kohtaa voit luonnosta bongata?

- omenapiirakan leipominen yhdessä

Yhteistä aikaa isän kanssa voi viettää vaikka leipoen suussa sulavan herkullista omenapiirakkaa. Ota postauksestamme omenapiirakan leipomisvinkit talteen ja uunikintaat esiin. Linkin takaa löydät reseptin sekä kuvia leipomisprosessista.

- aamu- tai iltapalaksi hassun hauskat voileivät
Miksei vaikka hassuteltaisi koko perheen kanssa isänpäivän aamu- tai iltapalalla? Minkälaisia kasvoja teidän perheessä keksitään leivänpäällisistä luoda? Katso iltapäivätoiminnassa olevien lasten tuotoksista vinkkejä linkin takaa.


- kotitekoinen muovailuvaha
Isän kanssa voi isänpäivänä tehdä helppoa ja hauskaa kotitekoista muovailuvahaa, josta riittää iloa myös isänpäivän jälkeenkin. 
Itsetehty muovailuvaha on helppo valmistaa ja saat silloin juuri sen väristä muovailuvahaa kuin itse haluat. Värjääminen tapahtuu tavallisella elintarvikevärillä ja ohjeen muutkin ainekset löytyvät jo todennäköisesti keittiön kaapistasi. Tämä muovailuvaha on paitsi helppo tehdä, se ei rasita kukkaroa ja kestää kuukausia kun suljet sen ilmatiiviiseen rasiaan! 

perjantai 2. marraskuuta 2018

Hurraa lapsen oikeudet!

Hurraa! Marraskuu on taas täällä ja sehän tarkoittaa, että loppukuusta vietetään jälleen Lastenviikkoa, yhtä vuoden tärkeimmistä teemaviikoista! Me Lastenliitossa liputamme lapsen oikeuksien puolesta ja haluamme myös omalta osaltamme kannustaa teitä kaikkia toimimaan näiden oikeuksien puolesta omassa arjessanne.



Lapsen oikeuksien päivä
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta.

Mitkä lapsen oikeudet?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on vuonna 1989 tehty lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikki alle 18-vuotiaita lapsia. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien, eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on yhteensä 54 kohtaa, mutta sen neljä yleistä periaatetta ovat:

1. syrjimättömyys (artikla 2)
2. lapsen edun huomioiminen (artikla 3)
3. oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6)
4. lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12)







































Lastenviikko
Kansallinen Lastenliitto on vuodesta 2014 nostanut esille lapsen oikeudet ja viettänyt kokonaista teemaviikkoa lasten kunniaksi marraskuun lopulla, Lapsen oikeuksien päivän aikaan. Tuo juhlaviikko on nimeltään Lastenviikko. Vuonna 2016 kutsuimme ensimmäisen kerran valtakunnallisesti mukaan eri järjestöjä ja tänä päivänä Lastenviikkoa juhlitaankin erilaisten järjestöjen voimin järjestämällä lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia ympäri Suomen ja somen. Viikon tunnuslauseena on ”Lapsella on oikeus harrastaa” ja kampanjan löytää somesta tunnuksilla #harrastan ja #lastenviikko


Suoraan asiantuntijoilta
Maailmassa on olemassa sopimus nimeltään Lapsen oikeuksien sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on se, että kaikilla maailman lapsilla olisi hyvä elämä. Sopimuksen mukaan kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä, lapsia pitää kuunnella asioissa jotka koskevat lapsia ja lapsilla pitäisi olla turvallinen koti ja perhe. Kysyimme lapsuuden asiantuntijoilta, eli Viiviltä (7v) ja Maurilta (6v) muutamia lapsiin ja lasten oikeuksiin liityviä kysymyksiä:

1. Mistä tietää, että ihminen on lapsi?
2. Lasten elämään kuuluvat monet eri aikuiset ja monelle oman harrastuksen ohjaaja on tärkeä. Millainen hyvä ohjaaja mielestäsi on?
3. Lapsen oikeuden varmistavat, että lapsilla on hyvä elämä. Millaista elämään lasten kuuluisi saada viettää?
4. Lasten tulisi olla yhdenvertaisia, eli kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä. Mitä se mielestäsi tarkoittaa?
5. Mitkä mielestäsi ovat lapsen tärkeimpiä oikeuksia?

1. No siitä kun vanhemmat synnyttää lapsen. Eihän se pieni vauva voi olla aikuinen!
2. Semmoinen joka on mukava ja antaa leikkiä niillä leluilla kun tahtoo, selvittää kaikki riidat heti ja tulee kun lapsi pyytää
3. Hauskaa ja leikkisää elämää
4. Sitä että lapsissa on jotain samanlaista
5. Oikeus olla kavereiden kanssa
- Viivi 7v

1. Siitä sen tietää jos on lapsen kokoinen
2. Kiltti eikä huuda
3. Saa ruokaa, nukkua ja käydä ulkona
4. No sitä että kaikki lapset on tärkeitä
5. Se että saa leikkiä, käydä ulkona, piirtää ja askarrella
- Mauri 6v

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Järjestö esittäytyy: Vantaan Lastenliitto

Varsinais-Suomesta siirrytäänkin seuraavaksi pääkaupunkiseudulle, kun esittelyvuorossa on Vantaan Lastenliitto. Keräsimme alle yhdistyksestämme muutaman faktan, joita et ehkä tiennyt ja teimme videon, jolta pääset kurkkaamaan miltä se meidän toiminta oikein näyttää. 


  • Tämä vuosi on yhdistyksen 45. toimintavuosi.
  • Toimintaamme järjestetään sekä Itä- että Länsi-Vantaalla. Tarkemmat tämänhetkiset toiminta-alueet ovat: Hakunila, Hiekkaharju, Koivukylä, Länsimäki, Mikkola, Myyrmäki, Nikinmäki, Päiväkumpu (Saa vinkata uusia alueita, jonne toimintaa toivotaan ;))
  • Päätoimintamuotojamme ovat matalan kynnyksen harrastustoiminta eli kerhot, leirit, koulutukset, tapahtumat sekä lakisääteinen iltapäivätoiminta.
  • Tarjoamme myös lapsiparkkien järjestämistä eri tilaajille kuten kauppakeskuksille.
  • Olemme mukana toteuttamassa lastenhoitoa maahanmuuttajataustaisille kotivanhemmille suunnattujen kielikurssien ajaksi.
  • Toimistossa työskentelee kaksi täyspäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä sekä harjoittelija.
  • Kerhoja pyörii 23 kappaletta, ohjaajia on yhteensä 12 ja kerholaisia yli 200.
  • Iltapäivätoimintaa järjestetään viidellä eri koululla, ohjaajia on 13 ja lapsia aloitti toiminnassa lähes 200.
  • Kesäleirejä suunnitellaan kovaa vauhtia ensi leirikautta varten ja ilmoittautuminen tapahtuu nettisivuilla 1.2.-31.3.2019 välillä.
  • Lastenviikkoa vietetään jälleen eri puolilla Vantaata 19.-25.11. Tarkemmat tiedot Lastenviikon tapahtumista ja siitä miten juuri sinä voit osallistua, löytyy täältä!
  • Nuorten ohjaajakoulutus uudistuu osana Lastenliiton koulutus- ja osallisuuspolkuprojektia ja seuravaa koulutus järjestetään keväällä 2019.
  • Meillä voit suorittaa harjoitteluita sekä lasten ohjaukseen, toiminnan suunnitteluun, taloushallintoon kuin viestintäänkin liittyen. 
  • Jäsenenämme tuet vantaalaista lapsi- ja varhaisnuorisotyötä ja mahdollistat edullisen ja laadukkaan matalan kynnyksen toiminnan järjestämisen mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Pääset osaksi vuosikokouksia päättämään tulevista suuntaviivoista ja saat itsellesi jäsenkirjeen sekä erilaisia jäsenetuja.
  • Lastenliiton keskusjärjestön sekä Uudenmaan piirin lisäksi olemme osa Vantaan Järjestörinkiä sekä Vannua eli Vantaan nuorisojärjestöt ry:tä. Näiden avulla pyrimme lisäämään yhteistyötä järjestöjen ja kaupungin välillä.
  • Meidän yhdistyksen asioista päättää viime kädessä hallitus, joka koostuu tällä hetkellä 7 eri alan osaajasta, joita kaikkia yhdistää halu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita Vantaalla. Jos kiinnostus heräsi, niin ota yhteyttä. Etsimme hallitukseemme myös uusia luottamushenkilöitä!

Ota meidän somekanavat seurantaan!

perjantai 26. lokakuuta 2018

Lastenliittolainen esittäytyy: Halla Herva

Tällä kertaa esittelyvuorossa on Vantaan paikallisyhdistyksen järjestökoordinaattori Halla Herva. 

Kuka olet ja mitä teet? 
Olen Halla Herva, Vantaan Lastenliiton uusin toimistovahvistus. Nimikkeeltäni olen järjestökoordinaattori ja työnkuvaani kuuluvat kerhojen, leirien ja tapahtumien luotsaaminen. Päiväni kuluvat pääsääntöisesti viestinnän - niin ulkoisen kuin sisäisenkin parissa. Toimin yhteistyössä asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Teen töitä sen eteen, että leirien ja kerhojen käytännön toteutus sujuisi. Viestinnän lisäksi työni sisältääkin käytännön asioiden, kuten tilavarausten, tavarahankintojen ja rekrytointien hoitamista. 

Mikä olisi sinun supervoimasi? 
Suurena Harry Potter -fanina olen aina halunnut itselleni näkymättömyysviitan. Niinpä myös supervoimaksi täytyy valita näkymättömyys. Olisi kiehtovaa päästä tarkkailemaan maailmaa niin, ettei kukaan näkisi minua. 

Mikä on parasta Lastenliitossa? 
Työssäni on parasta ihanat työkaverit ja monipuolinen työnkuva. Vasta korkeakoulusta valmistuneena koen olevani onnekas, kun pääsen oppimaan paljon uutta ja ottamaan vastuuta jo tässä vaiheessa. Koen myös tekeväni tärkeää työtä, joka on lasten asialla. 

Lastenliiton hashtagtunniste on #kivaayhdessä. Mikä on sinun suosituksesi perheiden kivaa yhdessä-ajalle?
 Lapsuudessani perheeni vietti paljon aikaa ulkoillen luonnossa. Asuimme maaseudulla ja meillä on aina ollut vähintään yksi lemmikki. Vanhemmillani on edelleen koiria, kissoja ja hevonen. Lemmikkien kanssa puuhastelu on rentouttavaa ja siitä saa hirveästi iloa. Jos ei omista lemmikkejä, pelkkä kävely ruskaisessa metsässä on tähän vuodenaikaan ihanaa. Turkulaisena suosittelen myös kävelylenkkiä Aurajoen rannassa. Kannattaa suunnata poispäin kaupungista kohti Halistenkoskea, jos haluaa nauttia luonnosta kaupunkimaisemien sijaan.




















torstai 18. lokakuuta 2018

#Kivaayhdessä -vinkki: kotitekoinen muovailuvaha

Tämänkertainen #kivaayhdessä-vinkki on kotitekoinen muovailuvaha! Itsetehty muovailuvaha on helppo valmistaa ja saat silloin juuri sen väristä muovailuvahaa kuin itse haluat. Värjääminen tapahtuu tavallisella elintarvikevärillä ja ohjeen muutkin ainekset löytyvät jo todennäköisesti keittiön kaapistasi.

Tämä muovailuvaha on paitsi helppo tehdä, se ei rasita kukkaroa ja kestää kuukausia kun suljet sen ilmatiiviiseen rasiaan!




Ohje:

4 ½ dl ruokasoodaa
2 dl maissitärkkelystä
3 ¼ dl vettä
1 rkl rypsiöljyä
Elintarvikevärejä valitsemissasi väreissä

Näin toimit:

1. Lisää kaikki ainekset värisainetta lukuun ottamatta kattilaan.
2. Sekoita huolellisesti.
3. Siirrä keskilämmöllä olevalle hellalle ja kypsennä, kunnes massa paksuuntuu ja sitä on vaikea sekoittaa.
4. Vaha kovettuu jäähtyessään, mutta on tässä vaiheessa vielä tahmaista.
5. Anna massan jäähtyä, jonka jälkeen vaivaa massaa viiden minuutin aja pullataikinan tavoin.
6. Jaa massa osiin ja sekoita väri jokaiseen osaan vaivaamalla. Lisää väriä vähän kerralla. Voit myös sekoittaa värejä keskenään.

Alkuperäinen ohje löytyy TÄÄLTÄ.

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Eläköön luovuus! Uppoudu kirjaan

Lokakuun 10.päivä juhlitaan sekä Aleksis Kiven päivää että suomalaisen kirjallisuuden päivää. Päivää voi teeman mukaisesti viettää hyvän kirjan parissa. On ihanaa huomata, kuinka murheet katovat mielen upotessa tarinan juonenkäänteisiin ja henkilöhahmoihin. Lukeminen onnistuu melkein missä vain ja onkin oiva tapa kuluttaa aikaa pitkillä auto-, juna- ja lentokonematkoilla. Kirjaa voi lukea ääneen myös joku muu, kuten vanhemmat, isovanhemmat tai vaikkapa kaverit.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki
Lastenliiton satutuokiot ja kirjaparkit
Jos satut asumaan Oulussa, Tampereella tai Jyväskylässä, voit suunnata kulkusi Lastenliiton veloituksettomille satutuokioihin tai kirjaparkkiin!

Tampereella lapsille satuja lukevat Tampereen Lastenliiton vapaaehtoisnuoret Metso-kirjaston lastenosastolla (Pirkankatu 2, Tampere) parittomilla viikoilla lauantaisin klo 13.00-13.30. Kirjojen lukemisen yhteydessä vapaaehtoisnuorten kanssa voi satutuokioiden yhteydessä höpötellä kiinnostavista aiheista kuten nuorista, koulusta tai vaikkapa satujen hahmoista! Samalla on mahdollista saada siis "isosisarusterapiaa". 😊 Lisätietoja satutuokioista saat  TÄSTÄ. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Oulussa Ritaharjun, Kaijonharjun ja Haukiputaan kirjastoissa on luvassa satuhetkien lisäksi myös askartelua ja leikkejä. Huoltaja voi jättää lapsen kokonaan hoitoon pariksi tunniksi ja käydä itse vaikka lenkillä tai kaupassa, mutta huoltaja voi jäädä myös itse nauttimaan menosta ja vaihtamaan kuulumisia. Oulun kirjaparkkien aikataulut ja lisätietoja löydät NETTISIVUILTAMME.

Satutuokioita ja kirjaparkkia ei voitaisi pyörittää ilman vapaaehtoisia. Yksi vapaaehtoisista on Anni Turunen, Järvi-Suomen Lastenliiton hallituksen jäsen. "Satutunneille on aina mukava mennä. Parasta on nähdä pienten kuuntelijoiden uteliaat kasvot ja huomata, kuinka innokkaasti he satutunteja odottavat. Lukiessa aika kuluu nopeaan ja itsekin lukijana aivan tempautuu satujen maailmaan. Aina saan myös ihmetellä, kuinka hyvin pienimmätkin jaksavat keskittyä kuuntelemaan. Kun lopussa kysyy, olivatko sadut kivoja, vastaus on yleensä kuorossa huudettu "Joo!". Silloin tulee satutädillekin hyvä mieli."

Mikäli sinua kiinnostaisi toimia omalla alueellasi vapaaehtoisena satujen lukijana, olethan rohkeasti yhteydessä oman alueesi Lastenliiton yhdistykseen.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki
Kirjasuosituksia 6-10-vuotiaille
Kotona lukijoita varten lähestyimme Kallion kirjaston lukuvalmentajia ja pyysimme heiltä kirjasuosituksia siitä, mitä tällä hetkellä lainataan ja luetaan, ja mitä he suosittelevat innokkaille lukijoille. Saimmekin heiltä melkoisen suosituslistan, johon mukaan mahtuu niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin kirjailijoita.

Neropatin päiväkirja
Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat ovat niin isojen kuin pientenkin koululaisten suosiossa. Sarjakuvamaista kerrontaa perinteiseen romaanimuotoon yhdistelevä sarja kertoo Greg-pojasta ja tämän kommelluksista niin koulussa kuin kotonakin. Tätä huippusuosittua sarjaa on ilmestynyt jo 13 osaa sekä. Kirjaston kiistatta kysytyimpiä lastenkirjoja.

Kepler62. Kirja yksi : kutsu (Timo Parvela)
Kirjan tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen. Suuri osa ihmisistä on köyhiä, esimerkiksi päähenkilöille Arille (13 v.) ja hänen pikkuveljelleen Jonille tuoreet elintarvikkeet tai uudet vaatteet ovat saavuttamatonta ylellisyyttä. Poikien äitiä ei ole näkynyt aikoihin, sillä äiti yrittää hankkia jostakin toimeentuloa, eikä se ole helppoa. Pojat haaveilevat Kepler62:sta, maailman hienoimmasta ja vaikeimmasta tietokonepelistä. Kaikki puhuvat pelistä, mutta sitä on vaikea saada käsiinsä, sitä ei voi ladata netistä, se piti vain saada, löytää, tai ostaa, ja ainakin ostaminen on poissa laskuista. Pelin ympärillä pyörii huhuja. Ne, jotka pystyvät läpäisemään pelin, saavat kuulemma kutsun, mutta minne? Kukaan ei tiedä. Yllättäen pikkuveli Joni saa pelin käsiinsä… Suositussa ja jännittävässä seikkailussa on kuusi osaa. Koko sarja myös e- ja äänikirjoina.

Konsta –sarja (Tuula Kallioniemi)
Konsta-kirjoissa päähenkilö kasvaa sarjan edetessä ja hänen touhujaan seurataan läpi ala-asteen. Sopii hyvin yhdessä luettavaksi. Humoristisesti kuvattua koululaisen arkea ja juhlaa sekä mainioita henkilöhahmoja . Konsta eka A –kirjassa Konsta aloittaa koulun, ja huomaa, ettei kaikki menekään ihan niin kuin hän on odottanut. Konsta salapoliisina –kirjassa opettaja katoaa ja koulussa tapahtuu muutakin outoa. Konsta kovanaama –kirjassa Konstaa vetää puoleensa koulun kovisten jengi, Konsta sydämen asialla –kirjassa outo hempeilynhalu valtaa luokan… Sarjassa on 11 osaa, joten luettava ei lopu ihan heti. 

Lasse-Maijan etsivätoimisto
Ruotsalaisen Martin Widmarkin helppolukuinen lasten etsiväsarja on lasten suursuosikki. Elokuvistakin tuttu nokkela kaksikko ratkaisee rikoksia pienessä Vallilan kaupungissa. Jokaisessa osassa on uusi arvoitus (tyyliin Elokuvateatterin arvoitus, Palokunnan arvoitus, Timanttien arvoitus ym.) ja kuvituksena on kaupungin kartta ja epäiltyjen kuvat. Hoksottimia on pakko käyttää, arvoitusten ratkaisut eivät ole ihan itsestäänselviä!

Lukupalat –sarja
Laadukkaassa Lukupalat –sarjassa julkaistaan nimekkäiden kotimaisten tekijöiden helppolukuisia kertomuksia aloitteleville lukijoille. Sekä tarinat että ulkoasu toimivat. Paula Norosen Yökoulu-sarjassa kaikki on käännetty nurinpäin, zombi- ja vampyyrilapset käyvät yöllä koulua, ja kauhuelementeistä syntyy hulvatonta parodiaa. Roope Lipastin kirjoissa jääkiekkourasta haaveilee Lätkä-Lauri, Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Lunassa nokkela lapsiryhmä ratkaisee ongelmia ja Anna Hallavan 2 A:n kamut ovat kolme luonteeltaan erilaista tyttöä. Henna Helmi kirjoittaa sarjaan pentupoppoosta ja Miina Supinen kokkiklubista.

Me Rosvolat (Siri Kolu)
Kesken tylsän ajomatkan mummolaan Vainistot joutuvat maantierosvojen väijytykseen. Rosvolat varastavat irtokarkkien ja sekalaisten tavaroiden lisäksi myös perheen kymmenvuotiaan tytön Viljan. Siitä alkaa Viljan paras kesäloma, tämän päästessä mukaan oikeaan rosvoperheeseen. Tämä Finlandia Juniorilla palkittu kirja sisältää iloista anarkiaa ja rosvoromantiikkaa, osuvaa dialogia, sekä makuhermoja helliviä irtokarkkiyhdistelmiä ja lihapullilla lastattuja aamiaisnäkkäreitä. Rosvolat sopii niin kesälomaseikkailuista haaveileville kuin koko perheen iltasatuhetkiinkin. Rosvoloihin voi myös tutustua elokuvassa Me Rosvolat. Sarjassa ilmestynyt 6 osaa. Koko sarja myös e- ja äänikirjoina.

Puluboin ja Ponin kirjat (Veera Salmi)
Tässä tarinassa on kielellistä iloittelua parhaimmillaan! Puluboi ja Poni asuvat Helsingin Kalliossa ja seikkailevat alueella asuville lapsille tutuissa paikoissa: Hakaniemen torilla ja Hämeentiellä. Kaverusten meno on välillä suorastaan maanisen vauhdikasta, ja huumori niin kuplivaa, että kikattamatta ei tätä kirjaa voi lukea. Toimii äänenluettuna mainiosti, joskin Puluboin veikeä puhetyyli vaatii hieman heittäytymistä ääneenlukijalta! Kirjasta on olemassa myös oivallinen äänikirja Vesa Vierikon ääneenlukemana. Puluboi on seikkaillut myös näyttämöllä ja valkokankaalla.

Supermarsu
Paula Norosen Supermarsu kertoo Emiliasta, joka pystyy muuttumaan Supermarsuksi juomalla marsunsa juomapullosta. Sarja käsittelee koululaislapsen elämää ja ongelmia, kuitenkin humoristisella tavalla. Sarjassa on ilmestynyt jo yli kymmenen osaa ja siitä on tehty myös elokuva.

Kapteeni Kalsari
Sarjakuvamainen Kapteeni Kalsari –sarja on pöhköllä huumorilla ja runsaalla kuvituksella höystetty helppolukuinen kirjasarja. Toimii erityisesti niille pienille alakoululaisille joille kirjojen lukeminen ei oikein tunnu maistuvan. David Pilkeyltä on myös Kapteeni Kalsarin seikkailujen lisäksi ilmestynyt sarjakuvakirja nimeltä Koiramies, joka jatkaa samaa posketonta linjaa.

Onneksi oli maitoa (Neil Gaiman)
Tämä on tarina siitä, miksi isän kauppareissu kesti niin pitkään. Merkittävinä hidasteina maidonhakumatkalla olivat mm. aikamatkustava dinosaurus, merirosvokuningatar, kallisarvoinen timantti ja muutama verenhimoinen vampyyri. Onneksi oli maitoa on Neil Gaimanin nokkela ja naurattava kertomus aikamatkoista, kummallisista otuksista, maidosta ja isistä. Upea kuvitus ja tarinan hulvattomat käänteet tekevät tästä kertomuksesta erinomaisen kirjan perheen yhteisiin lukuhetkiin.

Viisi villiä Virtasta
Anneli Kannon 10-osaisessa kuvakirjasarjassa kerrotaan perheen arkielämästä lapsen näkökulmasta hauskasti, mutta hankaliakaan asioita ei vältellä. Sarjan kirjojen nimistä käy useimmiten ilmi, millaisten asioitten tai tunteitten kanssa kulloinkin ollaan tekemisissä: Vilma Virtanen ja uimataito, Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat (sukupuoli-identiteetti), Kastehelmi Virtanen ja oma tahto (uhmaikä), Perttu Virtanen ja kauhea kateus, Veera Virtanen ja esikoulu (kiusaaminen), Paavo Virtanen ja pimeys (pelot), Virtasen lapset ja pentu (lemmikin hankintaan liittyvä vastuu), Perttu Virtanen ja varkaus, Vilma Virtanen virpomassa ja Virtaset huvipuistossa. Mainiot kuvat on tehnyt Noora Katto.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki

Lukudiplomi sekä Lukuhaaste
Kirjasuosituksien lisäksi pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto HelMet tarjoaa lukijoilleen muutakin kivaa puuhaa, sillä heidän nettisivuiltaan löytyy mm. Lukudiplomi sekä Pieni Helmet-lukuhaaste. Lukuhaasteessa on listattu 25 eri aihetta, jotka inspiroivat etsimään uutta luettavaa ja Lukudiplomi
lisää lukuintoa ja tutustuttaa mahdollisimman erilaisiin hyviin kirjoihin. Onpa diplomi mahdollista suorittaa vaikka perheen yhteisenä satudiplominakin! Haasteisiin osallistuaksesi et tarvitse HelMet-kirjastokorttia, vaan ne ovat kaikille avoimia.

Seikkailurikkaita lukuhetkiä kaikille yhdessä ja erikseen!

torstai 4. lokakuuta 2018

Yhdessä liikkumaan - perhekymppi!

Lastenliitto haluaa kannustaa perheitä yhteisen ajan viettämiseen ja liikkumiseen. Harrastaa voi perhen kanssa yhdessä monilla eri tavoin; ohjatusti, itsenäisesti, ulkona, sisällä, ryhmässä, yksin - vain luovuus on rajana! Päätimme aloittaa tämän teeman ympärille #perhe10 -kampanjan, joka huipentuu Lastenviikolla 19.-25.11.2018 järjestettävään arvontaan osallistujien kesken.

Perhekympin tarkoituksena on kannustaa perheitä yhteiseen tekemiseen, liikkumiseen ja luovuuden hyödyntämiseen! Kampanjassa kerätään suorituksia erilaisista liikunnallisista lajeista, joita voidaan harrastaa perheen kanssa. Liikkumistavat voivat olla jo olemassa olevia pelejä, leikkejä tai lajeja tai aivan uusia oivalluksia. Pääasia, että on #kivaayhdessä.

Ota kuva lajisuorituksesta tai #perhe10 -lappuun kirjatuista lajeista, julkaise se someen käyttäen tunnisteita #lastenliitto ja #perhe10 ja voit voittaa liikunnallisen yllätyspalkinnon!

Lataa oma perhekymppi-tehtäväpaperisi tulostettavaksi TÄÄLTÄ!




Mikä ihmeen Lastenviikko?

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta.

Kansallinen Lastenliitto on vuodesta 2014 nostanut esille lapsen oikeudet ja viettänyt kokonaista teemaviikkoa lasten kunniaksi marraskuun lopulla, Lapsen oikeuksien päivän aikaan. Tuo juhlaviikko on nimeltään Lastenviikko.

Vuonna 2016 Kansallinen Lastenliitto ry kutsui ensimmäisen kerran valtakunnallisesti mukaan eri järjestöjä. Tänä päivänä Lastenviikkoa juhlitaankin erilaisten järjestöjen voimin järjestämällä lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia ympäri Suomen ja somen. Lastenviikon tapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat tahot.

Viikon tunnuslauseena on ”Lapsella on oikeus harrastaa” ja kampanjan löytää somesta tunnuksilla #harrastan ja #lastenviikko. Vuonna 2018 Lastenviikko järjestetään 19.-25.11.2018.

Lastenviikko somessa

Nettisivut: www.lastenviikko.fi
Facebook: @lastenviikko
Instagram: @lastenviikko
Twitter: @lastenviikko1