#kivaayhdessä -vinkki: omenapiirakka

Mikä olisikaan parempi aika leipoa perheen kanssa yhdessä omenapiirakkaa kuin alkusyksy, kun omenasato on parhaimmillaan. Ota alta omenapiirakan leipomisvinkit talteen ja uunikintaat esiin. Alta löydät reseptin sekä kuvia leipomisprosessista.

  omenapiirakka

200g    margariinia/voita
1,5dl    sokeria
3dl       jauhoja
1          kananmuna
0,75dl  maitoa
1 tl       leivinjauhetta
1tl        vaniljasokeria
3-4       isoa omenaa
           TAI
8-10   pientä omenaa
kanelia ja sokeria

1. Sulata rasva.
2. Sekoita rasva kulhossa sokerin kanssa.
3. Lisää jauhot hiljalleen. Ota sivuun noin kupillinen taikinaa valmiin piirakan päälle ripoteltavaksi.
4. Lisää kananmuna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi.
5. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja asettele päälle viipaloidut omenan palaset.
6. Ripottele pinnalle sivuun otettu taikina sekä kanelia ja sokeria.
7. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa noin 30min.
8. Tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera ja nauti.

 Herkullisia syyshetkiä kaikille!

Lastenliittolainen esittäytyy: Mia Laiho

Lastenliiton järjestöesittelyiden lisäksi julkaisemme täällä blogissa myös lyhyitä esittelyitä meistä lastenliittolaisista. Tätä kautta pääset tutustumaan mm. meihin hallinnon työntekijöihin, ohjaajiin, luottamushenkilöihin ja muihin vapaaehtoisiin sekä toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Lastenliiton keskusjärjestön puheenjohtaja, Mia Laiho.

Kuka olet ja mitä teet?
Olen Mia Laiho, kansanedustaja, lääkäri ja kolmen lapsen äiti Espoosta. Toimin Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Eduskunnassa itselleni sydäntä lähellä ovat sosiaali-ja terveydenhuollon, perheiden, lasten ja vanhusten asiat sekä opetus ja koulutus.

Mikä olisi sinun supervoimasi?
Oma perhe vastavoimana muuten kiireiselle työlleni. Ulkoilu perheen ja koirien kanssa rentouttaa ja jäätelöstä saan lisää supervoimaa.

Mikä on parasta Lastenliitossa?Parasta on kiva yhdessä tekemisen meininki lasten ja perheiden hyväksi, tasavertaisuus, avoimuus ja reiluus.

Lastenliiton hastagtunniste on #kivaayhdessä. Mikä on sinun suosituksesi perheiden kivaa yhdessä -ajalle? 

Uiminen ja trampoliinilla pomppinen.

Järjestö esittäytyy: Lastenliitto

”Jos sul lysti on niin
meihin tutustu!
Jos sul lysti on niin
meihin tutustu!
Jos sul lysti on ja tiedät sen
niin varmaan myöskin näytät sen
jos lysti on niin MEIHIN TUTUSTU!”

Niin, että mihin meihin pitäis tutustua? No Lastenliittoon. Me ollaan vuonna 1972 perustettu iloinen, innovatiivinen ja innokas järjestö. ME tarkoittaa keskustoimistoa, yhdeksää piiriä, paria aluejärjestöä ja melkein pariakymmentä paikallisyhdistystä. Me toimitaan valtakunnallisesti. Me tehdään kivoja juttuja lapsille, varhaisnuorille, nuorille ja koko perheelle.

Eniten me järkkäillään kerho- ja leiritoimintaa. Joillakin paikkakunnilla pyöritetään myös lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Lisäksi järjestetään itse tai ollaan mukana monissa lapsille, nuorille ja perheille suunnatuissa tapahtumissa.

Meidän kaikki toiminta on matalankynnyksen toimintaa. Joo, hankala sana! Se tarkoittaa sitä, että meidän mukaan on kaikki tervetulleita, mihinkään seikkaan katsomatta, ja me pyritään pitämään toiminnan hinnat alhaalla, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua ja harrastaa.

Meidän toiminta pohjaa meidän kolmelle arvolle: erilaisuuden hyväksyminen, vastuuntuntoisuus ja oman elämän hallinta. Näitä toteutetaan joka kerhossa, leireillä, iltapäivätoiminnassa ja muissa tapahtumissa.

Jotta me saadaan tää kaikki homma pyörimään, niin me tarvitaan siihen rahaa. Onneksi Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa veikkausvoittovaroista nuorisotoimintaan avustusta, jonka kautta mekin saamme rahoitusta. Vuonna 2018 summa oli 220 000€. Ilman tätä me ei voitais järkkäillä näitä kaikki juttuja. Iso kiitos siitä Veikkaukselle ja Ministeriöön!

Keskustoimistolla ja muissa yhdistyksissä toimintaa pyörittää palkatut ammattilaiset. Heillä on tukenaan toiminnan linjauksia tekevä hallitus, jossa toimijat ovat vapaaehtoisia. Kiitos muuten teille kaikille, kun olette mukana tekemässä hyvää lapsille, nuorille ja lapsiperheille!

Tää meidän blogi on innokkaiden työntekijöiden toimesta kokenut uudistuksen ja pääsette jatkossa tutustumaan piireihin, aluejärjestöihin ja paikkareihin sekä erilaisiin lastenliittolaisiin. Seuraavassa blogipostauksessa esitelläänkin teille kansanedustaja Mia Laiho, joka toimii Liiton puheenjohtajana kaudella 2018-2019.

Me tykätään tehdä kaikkea kivaa yhdessä ja meitä voikin seurata somessa tunnistella #kivaayhdessä ja #lastenliitto

”Jos sul lysti on niin
meidän mukaan tuu!
Jos sul lysti on niin
meidän mukaan tuu!
Jos sul lysti on ja tiedät sen
niin varmaan myöskin näytät sen
jos sul lysti on niin MEIDÄN MUKAAN TUU!” 

Blogiin esittelyn kirjasi liiton toiminnanjohtaja Mia Syysnummi

Koulun aloittajan muistilista

Tällä viikolla käynnistetään taas uutta kouluvuotta ja Suomen kadut täyttyvät reppuselkäisisistä kulkijoista. Tästä postauksesta löydät vinkit koulurepun ostoon, ekaluokkalaisen vanhemman muistilistan sekä tulostettavan lukujärjestyksen.

Ekaluokkalaisen vanhemman muistilista

• Tutustukaan yhdessä koulumatkaan. Pohtikaa, mitkä paikat vaativat aivan erityistä huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta.
• Hankkikaa koululaisen tärkeimmät työvälineet, eli reppu ja penaali.
• Nimeä lapsen reppu, kengät ja ulkovaatteet. Näin omistajastaan eksyneet vaatekappaleet löytävät helpommin omistajansa.
• Keskustele tulevan koululaisen kanssa asioista jotka mietityttävät koulun alun yhteydessä. Esimerkiksi lukeminen huolettaa monia: entäpä jos kaikki muut jo osaavat? Lapsen on tärkeää ymmärtää ettei kouluun mennessä tarvitse osata kaikkea, vaan tärkeintä on innokkuus oppimiseen.
• Koulun aloitus saattaa jännittää myös vanhempia. Tunteet myllertävät, kun oma pikkuinen onkin yhtäkkiä jo iso koululainen. Omat tunteensa saa saa näyttää, mutta lasta ei kannata kuormittaa vanhemman huolilla ja peloilla.
• Koulun alku on iso elämänmuutos ja vie lapselta energiaa. Riittävästä vapaa-ajasta, levosta ja välipaloista tulee huolehtia päivittäin.

Reppuostosten vinkkilista

• Reppuostoksille on hyvä lähteä tulevan repun tuleva omistaja kanssa, jolloin hän voi itse kokeilla ja sovittaa reppua. On tärkeää ettei reppu ole liian suuri. Repun koko on hyvä, kun se jää olkapäiden alapuolelle ja pepun yläpuolelle. Lisäksi reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15% lapsen omasta painosta.
• Repun taka-osan tulee olla jämäkkä, mutta selkää vasten pehmeä, jotta sitä on mukava kantaa. 
• Ja olkainten on hyvä olla säädettävät, sopivan levyiset ja pehmustetut olkahihnat. Vanhemman kannattaa tarkastaa silloin tällöin että säädöt ovat tarpeeksi kireällä. Hyvänä lisänä toimii myös klipsillä kiinnitettävä rintaremmi, jolloin reppu ei valu hartioilta niin helposti. 
• Repun materiaaleihin ja varusteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä reppua kannetaan selässä monta koulupäivää. Kulutusta kestävä, sateen pitävä ja heijastimin varusteltu reppu kestää pidempään ja vetoketjulla varustellut taskut pitävät tarvikkeet paremmin tallessa repun sisällä.

Lisävinkkejä repun hankintaa löytyy SELKÄLIITON NETTISIVUILTA

Mitä koulupäivän jälkeen?

Pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyempiä kuin vanhempien työpäivät ja monessa perheessä mietitäänkin sitä, mitä lapsi tekee ja tai minne hän menee koulutuntien jälkeen. Yhtenä ratkaisuna voi toimia iltapäivätoiminta, jossa koululaiset viettävät koulupäivän jälkeiset tunnit turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä aikuisten ohjaajien läsnäollessa. Toiminnassa lapsille tarjotaan mahdollisuus tehdä läksyjä, osallistua ohjattuun toimintaan ja leikkiä vapaasti.

Monissa kouluissa tai niiden lähialueilla järjestetään koulun jälkeen myös harrastuskerhotoimintaa. Kerhot kokoontuvat yleensä kerran viikossa n. tunnin ajan. Kerhojen sisältö vaihtelee paljon koulusta ja järjestävästä tahosta riippuen ja parhaiten tietoa lähialueiden kerhotoiminnasta saakin joko koululta, asuinalueen Facebook-ryhmästä tai googlaamalla. Koska harrastamisen kuuluu olla mukavaa vapaa-ajan tekemistä, harrastusta valitessa kannattaa muistaa seuraavat vinkit:

Kun lapsi haluaa harrastaa:

1. Anna lapsen kertoa itse, mistä hän on kiinnostunut. Mikäli lapsi ei osaa kertoa, mihin kerhoon hän haluaa, keskustelkaa millaisista asioista hän on kiinnostunut ja pohtikaa yhdessä mihin kerhoon lapsen kannattaisi osallistua.
2. Ole kiinnostunut lapsen harrastuksesta ja kannusta häntä.
3. Harrastamisen tulee olla kivaa! Mikäli lapsi ei viihdy harrastuksensa parissa, miettikää, mistä se johtuu. Ehkä juuri kyseinen harrastus ei ole hänen juttunsa.
4. Älä luo lapselle paineita harrastamisesta. Joskus ei vaan huvita.
5. Myös vapaa-aika on lapsen jaksamisen ja kehityksen kannalta tärkeää. Muistakaa välillä ottaa rennosti!

Lisää harrastustoiminnasta ja harrastusten valinnasta voit lukea postauksesta HARRASTUKSET TUOVAT SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN!

Lukujärjestys

Oman lukujärjestyksen saat tulostettua TÄSTÄ LINKISTÄ.

Harrastukset tuovat sisältöä elämään!

Syksyn alku merkitsee monessa perheessä myös harrastusten aloittamista. Vapaa-aikaa vietetään joko ennestään tutun harrastuksen parissa tai sitten halutaan kokeilla jotain aivan uutta. Harrastustoimintaa löytyy nykyään kaikenikäisille lapsille. Sylivauvojen ja taaperoiden kanssa harrastetaan yhdessä vanhemman kanssa, kun taas kouluikäiset kulkevat monesti jo itsenäisesti harrastuksiinsa. Lapset haluavat myös itse kertoa mielipiteensä siitä, mitä harrastaa. Isommille lapsille kavereiden mielipiteet ja kavereiden kanssa yhdessä harrastaminen ovat tärkeitä harrastusvalintaan vaikuttavia asioita.

Laajasta harrastustarjonnasta vanhempien tehtäväksi jää pohtia, mistä lapselle harrastus ja mihin ollaan valmiita sitoutumaan? Valintaa ohjaavat lapsen kiinnostuksen kohteiden lisäksi käytännön asiat, kuten harrastuksen hinta, paikka ja ajankohta sekä niiden yhdistäminen perheen muuhun arkeen. Esimerkiksi urheilulajiharjoittelu urheiluseurassa ei sovi kaikille, mutta se ei saa olla este liikunnan harrastamiselle. Myös vähemmän tavoitekeskeisiä vaihtoehtoja täytyy voida tarjota, jotta jokainen lapsi pääsee nauttimaan liikunnan ilosta.

Varsinkaan pienten lasten harrastustoiminnan ei kuulu olla kallista ja tavoitekeskeistä, vaan siinä pitäisi korostua leikkimielisyys, yhdessäolo ja tekemisen ilo. Suomessa monet järjestöt tarjoavat lapsiperheille matalankynnyksen harrastustoimintaa. Osallistumista helpottaa se, että toimintaan sitoudutaan yhdeksi kaudeksi kerrallaan, jolloin pääsee kokeilemaan, onko harrastus lapselle omiaan vai ei. Sen lisäksi että harrastusten kustannukset pidetään matalina, harrastusmahdollisuudet on tuotava lähelle lasta. Turvalliset lähiliikuntapaikat ja esimerkiksi koulujen tiloissa järjestettävät kerhot ovat tärkeitä.

Lastenliitto korostaa harrastamisen merkitystä ja Lastenliiton toimijat eri puolilla Suomea pyrkivätkin omalta osaltaan vastaamaan perheiden, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tarpeisiin. Lastenliiton kerhotoiminta on monipuolista ja tarjolla on taidetta, liikuntaa, musiikkia ja paljon muuta puuhaa. Kerhoissa ei kilpailla, vaan niissä toimitaan tekemisen ja hyvän mielen kautta. Toiminnassa pyritään lasten sosiaalisten taitojen ja ryhmätyötaitojen kehittämiseen sekä siihen että jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Kun harrastaminen tarjoaa myönteisiä elämyksiä, ilo harrastamiseen säilyy. Kerhotoimintaan voi osallistua taitotasosta riippumatta, sillä tärkeintä on halu harrastaa sekä päästä kokeilemaan ja nauttimaan tekemisen riemusta!

Jokaisella lapsella pitää olla oikeus yhteen laadukkaaseen harrastukseen, joka tuo tärkeitä kokemuksia lapsen elämään.

Lastenliiton kerhotarjontaan ympäri Suomen voit tutustua LASTENLIITON NETTISIVUILTA.