Järjestö esittäytyy: Vantaan Lastenliitto

Varsinais-Suomesta siirrytäänkin seuraavaksi pääkaupunkiseudulle, kun esittelyvuorossa on Vantaan Lastenliitto. Keräsimme alle yhdistyksestämme muutaman faktan, joita et ehkä tiennyt ja teimme videon, jolta pääset kurkkaamaan miltä se meidän toiminta oikein näyttää. 

• Tämä vuosi on yhdistyksen 45. toimintavuosi.
• Toimintaamme järjestetään sekä Itä- että Länsi-Vantaalla. Tarkemmat tämänhetkiset toiminta-alueet ovat: Hakunila, Hiekkaharju, Koivukylä, Länsimäki, Mikkola, Myyrmäki, Nikinmäki, Päiväkumpu (Saa vinkata uusia alueita, jonne toimintaa toivotaan ;))
• Päätoimintamuotojamme ovat matalan kynnyksen harrastustoiminta eli kerhot, leirit, koulutukset, tapahtumat sekä lakisääteinen iltapäivätoiminta.
• Tarjoamme myös lapsiparkkien järjestämistä eri tilaajille kuten kauppakeskuksille.
• Olemme mukana toteuttamassa lastenhoitoa maahanmuuttajataustaisille kotivanhemmille suunnattujen kielikurssien ajaksi.
• Toimistossa työskentelee kaksi täyspäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä sekä harjoittelija.
• Kerhoja pyörii 23 kappaletta, ohjaajia on yhteensä 12 ja kerholaisia yli 200.
• Iltapäivätoimintaa järjestetään viidellä eri koululla, ohjaajia on 13 ja lapsia aloitti toiminnassa lähes 200.
• Kesäleirejä suunnitellaan kovaa vauhtia ensi leirikautta varten ja ilmoittautuminen tapahtuu nettisivuilla 1.2.-31.3.2019 välillä.
• Lastenviikkoa vietetään jälleen eri puolilla Vantaata 19.-25.11. Tarkemmat tiedot Lastenviikon tapahtumista ja siitä miten juuri sinä voit osallistua, löytyy täältä!
• Nuorten ohjaajakoulutus uudistuu osana Lastenliiton koulutus- ja osallisuuspolkuprojektia ja seuravaa koulutus järjestetään keväällä 2019.
• Meillä voit suorittaa harjoitteluita sekä lasten ohjaukseen, toiminnan suunnitteluun, taloushallintoon kuin viestintäänkin liittyen. 
• Jäsenenämme tuet vantaalaista lapsi- ja varhaisnuorisotyötä ja mahdollistat edullisen ja laadukkaan matalan kynnyksen toiminnan järjestämisen mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Pääset osaksi vuosikokouksia päättämään tulevista suuntaviivoista ja saat itsellesi jäsenkirjeen sekä erilaisia jäsenetuja.
• Lastenliiton keskusjärjestön sekä Uudenmaan piirin lisäksi olemme osa Vantaan Järjestörinkiä sekä Vannua eli Vantaan nuorisojärjestöt ry:tä. Näiden avulla pyrimme lisäämään yhteistyötä järjestöjen ja kaupungin välillä.
• Meidän yhdistyksen asioista päättää viime kädessä hallitus, joka koostuu tällä hetkellä 7 eri alan osaajasta, joita kaikkia yhdistää halu edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita Vantaalla. Jos kiinnostus heräsi, niin ota yhteyttä. Etsimme hallitukseemme myös uusia luottamushenkilöitä!

Ota meidän somekanavat seurantaan!

• Facebook: Kansallinen Lastenliitto - Vantaan paikallisyhdistys ry
• Instagram: @lastenliitto_vantaa

Lastenliittolainen esittäytyy: Halla Herva

Tällä kertaa esittelyvuorossa on Vantaan paikallisyhdistyksen järjestökoordinaattori Halla Herva. 

Kuka olet ja mitä teet? 

Olen Halla Herva, Vantaan Lastenliiton uusin toimistovahvistus. Nimikkeeltäni olen järjestökoordinaattori ja työnkuvaani kuuluvat kerhojen, leirien ja tapahtumien luotsaaminen. Päiväni kuluvat pääsääntöisesti viestinnän - niin ulkoisen kuin sisäisenkin parissa. Toimin yhteistyössä asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Teen töitä sen eteen, että leirien ja kerhojen käytännön toteutus sujuisi. Viestinnän lisäksi työni sisältääkin käytännön asioiden, kuten tilavarausten, tavarahankintojen ja rekrytointien hoitamista. 

Mikä olisi sinun supervoimasi? 

Suurena Harry Potter -fanina olen aina halunnut itselleni näkymättömyysviitan. Niinpä myös supervoimaksi täytyy valita näkymättömyys. Olisi kiehtovaa päästä tarkkailemaan maailmaa niin, ettei kukaan näkisi minua. 

Mikä on parasta Lastenliitossa? 

Työssäni on parasta ihanat työkaverit ja monipuolinen työnkuva. Vasta korkeakoulusta valmistuneena koen olevani onnekas, kun pääsen oppimaan paljon uutta ja ottamaan vastuuta jo tässä vaiheessa. Koen myös tekeväni tärkeää työtä, joka on lasten asialla. 

Lastenliiton hashtagtunniste on #kivaayhdessä. Mikä on sinun suosituksesi perheiden kivaa yhdessä-ajalle?

 Lapsuudessani perheeni vietti paljon aikaa ulkoillen luonnossa. Asuimme maaseudulla ja meillä on aina ollut vähintään yksi lemmikki. Vanhemmillani on edelleen koiria, kissoja ja hevonen. Lemmikkien kanssa puuhastelu on rentouttavaa ja siitä saa hirveästi iloa. Jos ei omista lemmikkejä, pelkkä kävely ruskaisessa metsässä on tähän vuodenaikaan ihanaa. Turkulaisena suosittelen myös kävelylenkkiä Aurajoen rannassa. Kannattaa suunnata poispäin kaupungista kohti Halistenkoskea, jos haluaa nauttia luonnosta kaupunkimaisemien sijaan.

#Kivaayhdessä -vinkki: kotitekoinen muovailuvaha

Tämänkertainen #kivaayhdessä-vinkki on kotitekoinen muovailuvaha! Itsetehty muovailuvaha on helppo valmistaa ja saat silloin juuri sen väristä muovailuvahaa kuin itse haluat. Värjääminen tapahtuu tavallisella elintarvikevärillä ja ohjeen muutkin ainekset löytyvät jo todennäköisesti keittiön kaapistasi.

Tämä muovailuvaha on paitsi helppo tehdä, se ei rasita kukkaroa ja kestää kuukausia kun suljet sen ilmatiiviiseen rasiaan!

Ohje:

4 ½ dl ruokasoodaa
2 dl maissitärkkelystä
3 ¼ dl vettä
1 rkl rypsiöljyä
Elintarvikevärejä valitsemissasi väreissä

Näin toimit:

1. Lisää kaikki ainekset värisainetta lukuun ottamatta kattilaan.
2. Sekoita huolellisesti.
3. Siirrä keskilämmöllä olevalle hellalle ja kypsennä, kunnes massa paksuuntuu ja sitä on vaikea sekoittaa.
4. Vaha kovettuu jäähtyessään, mutta on tässä vaiheessa vielä tahmaista.
5. Anna massan jäähtyä, jonka jälkeen vaivaa massaa viiden minuutin aja pullataikinan tavoin.
6. Jaa massa osiin ja sekoita väri jokaiseen osaan vaivaamalla. Lisää väriä vähän kerralla. Voit myös sekoittaa värejä keskenään.

Alkuperäinen ohje löytyy TÄÄLTÄ.

Eläköön luovuus! Uppoudu kirjaan

Lokakuun 10.päivä juhlitaan sekä Aleksis Kiven päivää että suomalaisen kirjallisuuden päivää. Päivää voi teeman mukaisesti viettää hyvän kirjan parissa. On ihanaa huomata, kuinka murheet katovat mielen upotessa tarinan juonenkäänteisiin ja henkilöhahmoihin. Lukeminen onnistuu melkein missä vain ja onkin oiva tapa kuluttaa aikaa pitkillä auto-, juna- ja lentokonematkoilla. Kirjaa voi lukea ääneen myös joku muu, kuten vanhemmat, isovanhemmat tai vaikkapa kaverit.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki

Lastenliiton satutuokiot ja kirjaparkit

Jos satut asumaan Oulussa, Tampereella tai Jyväskylässä, voit suunnata kulkusi Lastenliiton veloituksettomille satutuokioihin tai kirjaparkkiin!

Tampereella lapsille satuja lukevat Tampereen Lastenliiton vapaaehtoisnuoret Metso-kirjaston lastenosastolla (Pirkankatu 2, Tampere) parittomilla viikoilla lauantaisin klo 13.00-13.30. Kirjojen lukemisen yhteydessä vapaaehtoisnuorten kanssa voi satutuokioiden yhteydessä höpötellä kiinnostavista aiheista kuten nuorista, koulusta tai vaikkapa satujen hahmoista! Samalla on mahdollista saada siis "isosisarusterapiaa". 😊 Lisätietoja satutuokioista saat  TÄSTÄ. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Oulussa Ritaharjun, Kaijonharjun ja Haukiputaan kirjastoissa on luvassa satuhetkien lisäksi myös askartelua ja leikkejä. Huoltaja voi jättää lapsen kokonaan hoitoon pariksi tunniksi ja käydä itse vaikka lenkillä tai kaupassa, mutta huoltaja voi jäädä myös itse nauttimaan menosta ja vaihtamaan kuulumisia. Oulun kirjaparkkien aikataulut ja lisätietoja löydät NETTISIVUILTAMME.

Satutuokioita ja kirjaparkkia ei voitaisi pyörittää ilman vapaaehtoisia. Yksi vapaaehtoisista on Anni Turunen, Järvi-Suomen Lastenliiton hallituksen jäsen. "Satutunneille on aina mukava mennä. Parasta on nähdä pienten kuuntelijoiden uteliaat kasvot ja huomata, kuinka innokkaasti he satutunteja odottavat. Lukiessa aika kuluu nopeaan ja itsekin lukijana aivan tempautuu satujen maailmaan. Aina saan myös ihmetellä, kuinka hyvin pienimmätkin jaksavat keskittyä kuuntelemaan. Kun lopussa kysyy, olivatko sadut kivoja, vastaus on yleensä kuorossa huudettu "Joo!". Silloin tulee satutädillekin hyvä mieli."

Mikäli sinua kiinnostaisi toimia omalla alueellasi vapaaehtoisena satujen lukijana, olethan rohkeasti yhteydessä oman alueesi Lastenliiton yhdistykseen.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki

Kirjasuosituksia 6-10-vuotiaille

Kotona lukijoita varten lähestyimme Kallion kirjaston lukuvalmentajia ja pyysimme heiltä kirjasuosituksia siitä, mitä tällä hetkellä lainataan ja luetaan, ja mitä he suosittelevat innokkaille lukijoille. Saimmekin heiltä melkoisen suosituslistan, johon mukaan mahtuu niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin kirjailijoita.

Neropatin päiväkirja

Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat ovat niin isojen kuin pientenkin koululaisten suosiossa. Sarjakuvamaista kerrontaa perinteiseen romaanimuotoon yhdistelevä sarja kertoo Greg-pojasta ja tämän kommelluksista niin koulussa kuin kotonakin. Tätä huippusuosittua sarjaa on ilmestynyt jo 13 osaa sekä. Kirjaston kiistatta kysytyimpiä lastenkirjoja.

Kepler62. Kirja yksi : kutsu (Timo Parvela)

Kirjan tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen. Suuri osa ihmisistä on köyhiä, esimerkiksi päähenkilöille Arille (13 v.) ja hänen pikkuveljelleen Jonille tuoreet elintarvikkeet tai uudet vaatteet ovat saavuttamatonta ylellisyyttä. Poikien äitiä ei ole näkynyt aikoihin, sillä äiti yrittää hankkia jostakin toimeentuloa, eikä se ole helppoa. Pojat haaveilevat Kepler62:sta, maailman hienoimmasta ja vaikeimmasta tietokonepelistä. Kaikki puhuvat pelistä, mutta sitä on vaikea saada käsiinsä, sitä ei voi ladata netistä, se piti vain saada, löytää, tai ostaa, ja ainakin ostaminen on poissa laskuista. Pelin ympärillä pyörii huhuja. Ne, jotka pystyvät läpäisemään pelin, saavat kuulemma kutsun, mutta minne? Kukaan ei tiedä. Yllättäen pikkuveli Joni saa pelin käsiinsä… Suositussa ja jännittävässä seikkailussa on kuusi osaa. Koko sarja myös e- ja äänikirjoina.

Konsta –sarja (Tuula Kallioniemi)

Konsta-kirjoissa päähenkilö kasvaa sarjan edetessä ja hänen touhujaan seurataan läpi ala-asteen. Sopii hyvin yhdessä luettavaksi. Humoristisesti kuvattua koululaisen arkea ja juhlaa sekä mainioita henkilöhahmoja . Konsta eka A –kirjassa Konsta aloittaa koulun, ja huomaa, ettei kaikki menekään ihan niin kuin hän on odottanut. Konsta salapoliisina –kirjassa opettaja katoaa ja koulussa tapahtuu muutakin outoa. Konsta kovanaama –kirjassa Konstaa vetää puoleensa koulun kovisten jengi, Konsta sydämen asialla –kirjassa outo hempeilynhalu valtaa luokan… Sarjassa on 11 osaa, joten luettava ei lopu ihan heti. 

Lasse-Maijan etsivätoimisto

Ruotsalaisen Martin Widmarkin helppolukuinen lasten etsiväsarja on lasten suursuosikki. Elokuvistakin tuttu nokkela kaksikko ratkaisee rikoksia pienessä Vallilan kaupungissa. Jokaisessa osassa on uusi arvoitus (tyyliin Elokuvateatterin arvoitus, Palokunnan arvoitus, Timanttien arvoitus ym.) ja kuvituksena on kaupungin kartta ja epäiltyjen kuvat. Hoksottimia on pakko käyttää, arvoitusten ratkaisut eivät ole ihan itsestäänselviä!

Lukupalat –sarja

Laadukkaassa Lukupalat –sarjassa julkaistaan nimekkäiden kotimaisten tekijöiden helppolukuisia kertomuksia aloitteleville lukijoille. Sekä tarinat että ulkoasu toimivat. Paula Norosen Yökoulu-sarjassa kaikki on käännetty nurinpäin, zombi- ja vampyyrilapset käyvät yöllä koulua, ja kauhuelementeistä syntyy hulvatonta parodiaa. Roope Lipastin kirjoissa jääkiekkourasta haaveilee Lätkä-Lauri, Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Lunassa nokkela lapsiryhmä ratkaisee ongelmia ja Anna Hallavan 2 A:n kamut ovat kolme luonteeltaan erilaista tyttöä. Henna Helmi kirjoittaa sarjaan pentupoppoosta ja Miina Supinen kokkiklubista.

Me Rosvolat (Siri Kolu)

Kesken tylsän ajomatkan mummolaan Vainistot joutuvat maantierosvojen väijytykseen. Rosvolat varastavat irtokarkkien ja sekalaisten tavaroiden lisäksi myös perheen kymmenvuotiaan tytön Viljan. Siitä alkaa Viljan paras kesäloma, tämän päästessä mukaan oikeaan rosvoperheeseen. Tämä Finlandia Juniorilla palkittu kirja sisältää iloista anarkiaa ja rosvoromantiikkaa, osuvaa dialogia, sekä makuhermoja helliviä irtokarkkiyhdistelmiä ja lihapullilla lastattuja aamiaisnäkkäreitä. Rosvolat sopii niin kesälomaseikkailuista haaveileville kuin koko perheen iltasatuhetkiinkin. Rosvoloihin voi myös tutustua elokuvassa Me Rosvolat. Sarjassa ilmestynyt 6 osaa. Koko sarja myös e- ja äänikirjoina.

Puluboin ja Ponin kirjat (Veera Salmi)

Tässä tarinassa on kielellistä iloittelua parhaimmillaan! Puluboi ja Poni asuvat Helsingin Kalliossa ja seikkailevat alueella asuville lapsille tutuissa paikoissa: Hakaniemen torilla ja Hämeentiellä. Kaverusten meno on välillä suorastaan maanisen vauhdikasta, ja huumori niin kuplivaa, että kikattamatta ei tätä kirjaa voi lukea. Toimii äänenluettuna mainiosti, joskin Puluboin veikeä puhetyyli vaatii hieman heittäytymistä ääneenlukijalta! Kirjasta on olemassa myös oivallinen äänikirja Vesa Vierikon ääneenlukemana. Puluboi on seikkaillut myös näyttämöllä ja valkokankaalla.

Supermarsu

Paula Norosen Supermarsu kertoo Emiliasta, joka pystyy muuttumaan Supermarsuksi juomalla marsunsa juomapullosta. Sarja käsittelee koululaislapsen elämää ja ongelmia, kuitenkin humoristisella tavalla. Sarjassa on ilmestynyt jo yli kymmenen osaa ja siitä on tehty myös elokuva.

Kapteeni Kalsari

Sarjakuvamainen Kapteeni Kalsari –sarja on pöhköllä huumorilla ja runsaalla kuvituksella höystetty helppolukuinen kirjasarja. Toimii erityisesti niille pienille alakoululaisille joille kirjojen lukeminen ei oikein tunnu maistuvan. David Pilkeyltä on myös Kapteeni Kalsarin seikkailujen lisäksi ilmestynyt sarjakuvakirja nimeltä Koiramies, joka jatkaa samaa posketonta linjaa.

Onneksi oli maitoa (Neil Gaiman)

Tämä on tarina siitä, miksi isän kauppareissu kesti niin pitkään. Merkittävinä hidasteina maidonhakumatkalla olivat mm. aikamatkustava dinosaurus, merirosvokuningatar, kallisarvoinen timantti ja muutama verenhimoinen vampyyri. Onneksi oli maitoa on Neil Gaimanin nokkela ja naurattava kertomus aikamatkoista, kummallisista otuksista, maidosta ja isistä. Upea kuvitus ja tarinan hulvattomat käänteet tekevät tästä kertomuksesta erinomaisen kirjan perheen yhteisiin lukuhetkiin.

Viisi villiä Virtasta

Anneli Kannon 10-osaisessa kuvakirjasarjassa kerrotaan perheen arkielämästä lapsen näkökulmasta hauskasti, mutta hankaliakaan asioita ei vältellä. Sarjan kirjojen nimistä käy useimmiten ilmi, millaisten asioitten tai tunteitten kanssa kulloinkin ollaan tekemisissä: Vilma Virtanen ja uimataito, Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat (sukupuoli-identiteetti), Kastehelmi Virtanen ja oma tahto (uhmaikä), Perttu Virtanen ja kauhea kateus, Veera Virtanen ja esikoulu (kiusaaminen), Paavo Virtanen ja pimeys (pelot), Virtasen lapset ja pentu (lemmikin hankintaan liittyvä vastuu), Perttu Virtanen ja varkaus, Vilma Virtanen virpomassa ja Virtaset huvipuistossa. Mainiot kuvat on tehnyt Noora Katto.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Lastenliiton kirjaparkki

Lukudiplomi sekä Lukuhaaste
Kirjasuosituksien lisäksi pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto HelMet tarjoaa lukijoilleen muutakin kivaa puuhaa, sillä heidän nettisivuiltaan löytyy mm. Lukudiplomi sekä Pieni Helmet-lukuhaaste. Lukuhaasteessa on listattu 25 eri aihetta, jotka inspiroivat etsimään uutta luettavaa ja Lukudiplomi
lisää lukuintoa ja tutustuttaa mahdollisimman erilaisiin hyviin kirjoihin. Onpa diplomi mahdollista suorittaa vaikka perheen yhteisenä satudiplominakin! Haasteisiin osallistuaksesi et tarvitse HelMet-kirjastokorttia, vaan ne ovat kaikille avoimia.

Seikkailurikkaita lukuhetkiä kaikille yhdessä ja erikseen!

Yhdessä liikkumaan - perhekymppi!

Lastenliitto haluaa kannustaa perheitä yhteisen ajan viettämiseen ja liikkumiseen. Harrastaa voi perhen kanssa yhdessä monilla eri tavoin; ohjatusti, itsenäisesti, ulkona, sisällä, ryhmässä, yksin - vain luovuus on rajana! Päätimme aloittaa tämän teeman ympärille #perhe10 -kampanjan, joka huipentuu Lastenviikolla 19.-25.11.2018 järjestettävään arvontaan osallistujien kesken.

Perhekympin tarkoituksena on kannustaa perheitä yhteiseen tekemiseen, liikkumiseen ja luovuuden hyödyntämiseen! Kampanjassa kerätään suorituksia erilaisista liikunnallisista lajeista, joita voidaan harrastaa perheen kanssa. Liikkumistavat voivat olla jo olemassa olevia pelejä, leikkejä tai lajeja tai aivan uusia oivalluksia. Pääasia, että on #kivaayhdessä.

Ota kuva lajisuorituksesta tai #perhe10 -lappuun kirjatuista lajeista, julkaise se someen käyttäen tunnisteita #lastenliitto ja #perhe10 ja voit voittaa liikunnallisen yllätyspalkinnon!

Lataa oma perhekymppi-tehtäväpaperisi tulostettavaksi TÄÄLTÄ!

Mikä ihmeen Lastenviikko?

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta.

Kansallinen Lastenliitto on vuodesta 2014 nostanut esille lapsen oikeudet ja viettänyt kokonaista teemaviikkoa lasten kunniaksi marraskuun lopulla, Lapsen oikeuksien päivän aikaan. Tuo juhlaviikko on nimeltään Lastenviikko.

Vuonna 2016 Kansallinen Lastenliitto ry kutsui ensimmäisen kerran valtakunnallisesti mukaan eri järjestöjä. Tänä päivänä Lastenviikkoa juhlitaankin erilaisten järjestöjen voimin järjestämällä lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia ympäri Suomen ja somen. Lastenviikon tapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat tahot.

Viikon tunnuslauseena on ”Lapsella on oikeus harrastaa” ja kampanjan löytää somesta tunnuksilla #harrastan ja #lastenviikko. Vuonna 2018 Lastenviikko järjestetään 19.-25.11.2018.

Lastenviikko somessa

Nettisivut: www.lastenviikko.fi
Facebook: @lastenviikko
Instagram: @lastenviikko
Twitter: @lastenviikko1