perjantai 29. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Mäki-Matin perhepuisto

If you want to go play in the city of Jyväskylä, there are more than 100 parks to do it. Today we want to speak about the oldest family park in Finland. The park for family Mäki-Matti was founded in 1979 and is located in the city center.

 

The park is open all year. Among the facilities are in games rooms with accessories, kitchen and toilets. The park in the courtyard is playground equipment, a Native American village, sand play area, playgrounds and a barbecue area and a stage. In this park are performed each year many events in the city, and also can be rented for meetings and parties. Last summer the park made a refurbishment and is in excellent condition.


 The central region of Kansallinen Lastenliitto, had been participating for three years in an event called Yläkaupunki city into the family park Mäki-Matti. There we had been offering to the smaller and their families our activities. In 2013 we had dance workshop, in 2014 we had competition drawing and manual activities and this year we were present with a fun stunt track. We can say, we had over 200 participants in it this year. We were in a corner of the park surrounded by beautiful trees that gave us shade on a sunny day. The prize for participation in the track was a balloon. It was exciting to see small met our challenges and had fun with their parents.


If you do not know the park, come and enjoy it in family!

Cecilia Nyberg
Piirikoordinaattori
Kansallinen Lastenliitto - Keski-Suomen piirijärjestö ry.

torstai 28. toukokuuta 2015

Piknik lasten kanssa

Mikä olisikaan mukavampi tapa viettää keväinen tai kesäinen päivä kuin piknikillä lasten kanssa? Piknik on siitä ihana keksintö, että sillä ei ole sääntöjä. Piknik-reissua varten voit valmistaa niin pientä kuin isoakin purtavaa tai vaikka käydä nopeasti kaupan kautta nappaamassa naposteltavaa mukaan. Tärkeintähän on kuitenkin rento ja ihana yhdessäolo koko perheen kera! 


Kansallisen Lastenliiton Raision paikallisyhdistyksen ala-asteikäisten kokkikerhossa vietettiin viimeisellä kerralla piknikiä. Kokkailijat valmistivat maukkaita sämpylöitä, helppoja cocktail-tikkuja sekä suussa sulavaa riisisuklaata (ohje alla!). Tietenkin tarjolla oli viimeisen kerran kunniaksi myös hieman namuja ja limsaa. Itse tehty riisisuklaa nousi kerholaisten keskuudessa suosikiksi ja sitä tilattiin jo seuraaville syntymäpäiväjuhlillekin, kertoi erään lapsen vanhempi.


Lastenliitto haluaa kannustaa teitä kaikkia vanhempia ottamaan ilon irti arjen pienistä hetkistä, joista piknik on oivallinen esimerkki. Pienellä panostuksella saa helposti aikaan lapselle (ja miksei aikuisellekin) spesiaalin hetken, joka ei varmasti unohdu heti.

Ihania ja piknikintäyttteisiä kevät- ja kesähetkiä!

Riisisuklaa (20 kappaletta)
125g kookosrasvaa
4 rkl kaakaojauhetta
2 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
8 dl riisimuroja

Lisäksi:
paperivuokia

1. Sulata kookosrasva kattilassa ja anna sen hieman jäähtyä.
2. Siivilöi sekaan kaakaojauhe, tomusokeri sekä vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi.
3. Lisää riisimurot ja sekoita ainekset sekaisin.
4. Nosta seoksesta kahden lusikan avulla kekoja leivinpaperoidulle pellille tai paperivuokiin ja anna niiden kovettua kylmässä.
5. Säilytä makeiset kylmässä.

Mmmmmmm. Maukasta ja niin helppoa!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Turun Seikkailupuisto

Liikennekaupunki ja safariautot
Kuva Seikkailupuisto Turku
Turun Kupittaalla sijaitseva Seikkailupuisto on perustettu jo vuonna 1982. Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan Nuorten palveluiden ylläpitämä puisto on koko historiansa ajan pyrkinyt tarjoamaan lapsille ja lapsiperheille sellaisia elämyksiä, joita ei tavallisesta leikkipuistosta löydä. Useamman sukupolven muistissa ovat niin köysirata, puiston halki virtaava puro kahluualtaineen kuin liikennekaupunki polkuautoineenkin. Vielä vuonna 2014 Seikkailupuiston välittömässä läheisyydessä sijaisti myös Unelmien leikkikenttä, jonka patsaat olivat rakennettuja lasten suunnitelmien ja ajatusten pohjalta.

Pääasiallisesti 3-10 -vuotiaille lapsille suunnattu puisto on alusta asti toiminut aktiivisesti lastenkulttuurin tuottajana ja puistossa toimiikin etenkin talviaikaan useita työ- ja taidepajoja. Merkittävänä osana toimintaa ovat myös lapsille suunnatut, useasti vaihtuvat teatteriesitykset. Osa ohjatuista toiminnoista on maksullisia, osaan taas pääsee osallistumaan vapaasti. Varsinainen puistoalue on avoinna ympäri vuoden ja vuorokauden, myös toiminta-aikojen ulkopuolella. Puistoon on vapaa pääsy.

Pomppulinna, Pikku-Paavon kontti ja Ystävyyden siltaEtenkin kesäisin Seikkailupuistossa on myös laajempaa tapahtumatoimintaa. Heti kesäkuun alusta alkaen ohjelmassa ovat niin perinteiset kesän avajaisjuhlat kuin perjantaiset lasten kirpputoritapahtumatkin ja juhannuksen tienoilla pääsee muun muassa sitomaan kukkaseppeleitä, koristelemaan juhannussalkoa ja paistamaan makkaraa. Heinäkuussa 2015 avautuu myös uudistettu vesipyssyrata ja maailman suurin vesipyssynäyttely sekä vauvoille ja taaperoille suunnattu värikylpytyöpaja.

Näkyvänä osana Seikkailupuiston toimintaa on myös kesäkuun alussa järjestettävä Seikkisrock. Ensimmäisen kerran vuonna 1999 järjestetyllä festivaalilla leikitään, lauletaan ja luonnollisestikin seurataan lastenmusiikkiorkestereiden ja -artistien esityksiä. Seikkisrockin järjestää lasten- ja nuortenkulttuuriyhdistys Vilperi ry yhteistyössä Seikkailupuiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja
http://seikkailupuisto.turku.fi
http://www.seikkisrock.net

Kuvat Turun Seikkailupuisto. 

perjantai 22. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Muumileikkipuisto vie lapset satumaailmaan

Porvoossa avattiin viime kesänä Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Muumileikkipuisto. Pienemmillekin lapsille sopiva leikkipuisto muumihahmoineen on varmasti mukava kesäinen vierailukohde. Puistosta löytyy keinut ja kiipeilytelineet, mutta ennen kaikkea Muumitalo.

Muumileikkipuistosta löytyy tekemistä pienille ja isoille lapsille. Leikkipuisto on aidattu ja vanhemmat voivat antaa lasten huoletta leikkiä puistossa ja nauttia Muumihahmoista. Vanhat tutut keinut ja kiikkulaudat kiinnostavat heti enemmän, kun niissä on Pikky Myy tai Muumipeikko kyljessä. Mukava ja värikäs turvatekonurmi on pehmeä alusta pienemmillekin lapsille ja se tuo samalla puistoon tunnelmaa.

Puistosta löytyy laiva, jossa on erikokoisia liukumäkiä, kiipeilymahdollisuuksia sekä piilopaikkoja. Muumitaloon pääsee kiipeilemällä sisälle ja liukumäki johdattaa lapset takaisin alas. Puistosta löytyy myös Nuuskamuikkusen teltta, johon pääsee sisälle sekä tähtitorni.

Aurinkoisena kesäpäivänä voi leikkipuistokierroksen jälkeen lähteä kävelylle Porvoon vanhaan kaupunkiin ja nauttia sen idyllisestä tunnelmasta ja kahviloista. Muumileikkipuisto sijaitsee keskeisellä paikalla, josta kävelymatka vanhaan kaupunkiin on lyhyt.

Kauniilla ilmalla puistossa on varmasti leikkitovereita, mutta sopu antaa sijaa. Ja lasten jutustelu Muumitalosta ja Nuuskamuikkusen teltasta jatkuvat takuuvarmasti vielä pitkään.

torstai 21. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Rantapuisto Lappeenranta

Kesäinen automatka suuntasi Itä-Suomeen, Lappeenrantaan. Lappeenranta on tunnettu Vedyistä ja Atomeista, joten niiden perässä suuntasimme kohti satamaa. Sataman tuntumassa on pieni tori, josta saa Vetyjen ja Atomien lisäksi myös vohveleita ja muita pieniä suolaisia ja makeita herkkuja. Kun vatsat oli saatu täyteen, oli hyvä lähteä tutustumaan viereiseen leikkipuistoon.
Leikkipuiston ehdoton ykkönen oli iso Saimaannorppa-kiipeilyteline, josta löytyi sopivat kiipeilyosat sekä pienille että isoille. Perinteiset keinut ja karusellit löytyvät tästäkin puistosta sekä isommille lapsille pomppukeinu. Puisto on mukavasti puiden varjostama, jolloin puistossa jaksaa kesäpäivänäkin leikkiä pidempään. Vanhemmille löytyy istumapaikkoja, joista näkee koko puiston. Huomioitavaa on, että tässä puistossa ei ole aitoja, joten silmät on syytä pitää lapsissa eikä älypuhelimessa.
Ja kun leikit on leikitty, leikkipuiston vierestä löytyy jäätelökioski, joka on varustettu yleisövessalla. Lapsiperheen pelastus monessa mielessä.


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Tampereella satsataan laatuun ja hauskuuteen


Tampereen kaupungin leikkipuistot saavat kaupunkilaisilta paljon kiitosta. Viime vuosina leikkipaikkoja onkin kunnostettu runsaasti, ja leikkialueiden rakentaminen jatkuu vilkkaana. Hyvästä panostuksesta kertoo, että kaupunki on vuonna 2012 hyväksynyt leikkipaikkaohjelman, joka linjaa vuosien 20122020 suunnitelmat ja tavoitteet kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin palvelevan leikkipuistoverkon takaamiseksi. 

Kaupungin kenties tunnetuin leikkipuisto on Pikku Kakkosen puisto. Se sijaitsee ydinkeskustassa Koskipuiston itäpuolella Tammerkosken varrella. Puisto on tamperelaisille eräänlainen lastenkulttuurin symboli, ja se saikin ansaitusti uuden ilmeen syksyllä 2013. Puiston nimi viittaa tietysti vuosikymmeniä suosittuna pysyneeseen tv-ohjelmaan, ja aikanaan leikkipuistoa lähdettiinkin rakentamaan Yleisradion TV2:n aloitteesta.


Uuden ilmeen on saanut myös Näsilinnan leikkipuisto, joka nykyisen kantaa nimeä Tiitiäisen satupuisto. Nimensä mukaisesti leikkijä pääsee tässä puistossa osaksi mielikuvitusmaailmaan ja kokemaan vaikkapa pienen Tiitiäisen elämää. Trampoliinien ja kiipeilytelineen ansiosta puiston suunnittelussa on muistettu hieman isommatkin leikkijät. Satupuisto on rakennettu kunnioittamaan runoilija Kirsi Kunnaksen taideperintöä, ja se on palkittu Pirkanmaan yhdyskuntatekniikan yhteistyöryhmä PYRY ry:n Y-teko-palkinnolla.


Kenties Tampereen kauneimmalla paikalla, Pispalanharjun korkeimmalla kohdalla, sijaitsee Pyykkipuisto. Nimensä se on mitä ilmeisimmin saanut toimimisestaan pispalalaisten pyykkäämispaikkana aikoina ennen modernia kodintekniikkaa. Myös tämä leikkipuisto on uudistettu, joskin sen leikkipisteet ovat vaatimattomammat kuin jo mainituissa Näsinpuistossa ja Pikku Kakkosen puistossa. Pyykkipuiston kenties paras anti onkin Pyhäjärvelle avautuva huikaiseva maisema ja tietysti myös Pispalan kulttuuriympäristö. Puisto on kesäaikaan suosittu turistikohde ja tapahtumien järjestämispaikka.


Käytetyt lähteet:

maanantai 18. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Rovaniemen Angry Birds -leikkipuisto



Lappset Group Oy on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista. Heidän tarinansa alkaa Suomen Lapista, Rovaniemeltä, josta tulee nyt tämänkertainen leikkipuistoesittelymmekin.

Rovaniemen keskustassa pienen matkan päässä joesta sijaitseva leikkipuisto on hyvä ajanvietepaikka. Vuonna 2012 rakennetun Angry birds-puiston täyttävät tutut vihaisten lintujen hahmot kutsuen leikkiin niin pienet kuin isotkin. Tavallisten leikkipuistonkävijöiden lisäksi oman paikkansa ovat löytäneet nimittäin myös seinäkiipeilijät, futaajat, skeittarit ja parkour-harrastajat.

Puisto on maksuton ja se kuuluu paitsi Rovaniemeläisten suosikkeihin, myös monen turistiperheen ykköskohteisiin.






Vauveli (7kk) väläytti aurinkoisimman hymynsä, kun äiti innostui antamaan keinussa vauhtia. Vanhempi veli  nautti ja hyppeli vuoron perään eri vekottimissa.

Mila (2,5 v) pääsi pyörimään hämähäkkikeinuun odotellessaan vanhempaa sisarusta partiosta. 


Frida (6v) juoksi radan ympäri isän kellottaessa aikaa. Kuvaajalle Frida esitteli itsensä kärrynpyörän kera ja huikkasi huomisesta ohjelmasta: silloin mennään tutustumaan kouluun! 

torstai 14. toukokuuta 2015

Puuhaa pihapelipäivälle!

Tänään vietetään Pihapelipäivää, eli kaikki vauvasta vaariin ulkosalle potkimaan palloa, pelailemaan, kisailemaan ja jumppailemaan! Ohessa muutama huisin kiva leikkivinkki, joita voi pelailla niin yksin kuin kavereidenkin kanssa. Kuvat saat suuremmiksi niitä klikkaamalla.


Jättinoppa ulkoleikkeihin


Hienon jättinopan saat helposti mainopurkista.
1. Mittaa maitopurkista 14cm pohjasta ylöspäin ja leikkaa pois sen yli jäävä osio.
2. Leikkaa joka sivu auki puoleen väliin.
3. Taittele sivut toistensa päälle niin että syntyy neliö ja teippaa sivut kiinni.
4. Liimaa noppaan sivut paperista tai maalaa se.
5. Piirrä noppaan numerot tai kirjoita jokaiseen sivuun esimerkiksi tehtävä, kuten x-hyppy tai vaikkapa tasajalkaloikka.
6. Pidä hauskaa!





Katuliitutemppurata

Temppurataan tarvitset vain katuliidut, asfalttia ja hitusen mielikuvitusta! Esimerkkitemppuratamme sisältää seuraavat temppuilupisteet.
1. Alku
2. Loikka
3. Kyykky
4. X-hyppy
5. Ympäri pyörähdys
6. Yhden jalan hyppy
7. Halaa itseäsi
8. Tasajalkapomppu

Temppuradassa voit hyödyntää maitopurkkinoppaa heittämällä sillä temppuilumäärän.



Lisäksi Espoon Lastenliitto on kirjannut ylös muutaman ikisuosikkipihaleikin, joita on kiva leikkiä isommallakin porukalla!

maanantai 11. toukokuuta 2015

Leikkipuistoesittely: Pelle Hermannin leikkipuisto Porissa

Lastenliiton Blogissa tullaan toukokuun aikana esittelemään Suomen parhaita leikkipuistoja ympäri Suomen. Ensimmäisenä vuoronsa saa Porilainen Pelle Hermannin leikkipuisto, joka heittää hurjan haasteen muille Suomen leikkipuistoille heittämällä ilmoille seuraavan väitteen: 

Paras leikkipuisto löytyy Porista!

Monet muistavat 1970- ja 1980-luvun taitteesta saakka Pikku Kakkosen ohjelmistossa esiintyneen sympaattisen Pelle Hermannin, joka rakasti äitiliinin lettuja ja asui sirkusvankkurissa. Tarinan takana on porilainen isä, Simo Ojanen, joka kertoi tyttärilleen iltasatuja kyseisestä sirkuspellestä. Kun tarinat saavuttivat suosionsa Pikku Kakkosessakin Veijo Pasasen esittämän hahmon siivittämänä, haluttiin asia ottaa huomioon kotikaupungissa. Kesällä 1993 Porin Kirjurinluotoon avautui suuri, kaikille avoin leikkipuisto. Puisto valittiin Suomen parhaaksi leikkipaikaksi 42 % ylivoimaisella kannatuksella Ylen äänestyksessä vuonna 2014.

Mitä kaikkea Suomen parhaasta leikkipuistosta löytyy? Pelle Hermannista muistuttavat alueella sijaitseva Hermannin pyörien päällä oleva asunto ja Äitiliinin mökki sekä sirkusareena, jossa Lastenliiton perinteinen kevätriehakin pidetään jälleen toukokuun 17. päivä.

Itse Pelle Hermannin leikkipuisto on laajentunut melkein viiden jalkapallokentän kokoiseksi alueeksi ja on edelleen maksuton. Alueilla on erilaisia leikkivälinepisteitä suunnattuna pienistä lapsista aina niin isoille lapsille, ketkä leikkipuistoon vielä haluavat mennä. Varmasti aikuisillekin on sijaa leikkiä lastensa kanssa välineissä. Uusimpana alueella ovat kaksi vuotta lapsia viihdyttäneet Angry Birds –leikkipuisto sekä lasten liikennepuisto Vinkkari. Mutta vanhempikin leikkiväline, suuri merirosvolaiva, on lasten keskuudessa ihan yhtä suosittu sokkeloineen ja riippusiltoineen.

Viksu Mustavaris on Kirjurinluodon oma maskotti, jonka voi tavata kesäaikaan muutaman kerran päivässä leikkipuistossa taapertamassa ja lasten kanssa jutustelemassa. Viksu saapuu Pelle Hermannin puistoon toukokuussa ja muuttaa jälleen lämpimiin maihin elokuun puolivälissä.

Pelle Hermannin leikkipuisto on ihanteellinen kesälomakohde perheille. Se on lähellä Porin keskustaa, mutta silti luonnonläheinen alue. Siksipä siellä viihtyvät kesäisin myös linnut, lampaat, vuohet sekä alpakat ihastuttamassa niin pieniä kuin isojakin kävijöitä. Leikkipuiston vieressä sijaitsevan Kokemäenjoen rannassa on oivallinen paikka nauttia jäätelöä ja vaikkapa pulahtaa uimaan kuumana kesäpäivänä.

Lisätietoja:
Kirjurinluoto
Pelle Hermannin puisto on paras!
Puiston historiaa


perjantai 8. toukokuuta 2015

Äiti, sinä olet tähti

Vanhemmuus on täynnä tunteita. Äitinä ehtii yhden päivän aikana käymään valtaisan tunteiden kirjon läpi; ilosta kyyneliin, onnistumisesta riittämättömyyteen, naurusta hampaiden kiristymiseen. Lapset tuovat elämään paljon, ja kaiken keskellä pitäisi muistaa myös pitää itsestään huolta ja olla itselleen kiltti. Lapsiperheen arki on palikoiden sovittelemista oikeille paikoilleen, jossa kysytään ymmärtämisen taitoa.

Vanhempana ja etenkin äitinä saa osakseen paljon arvostelua. Vaikka perhe on oman arkensa paras asiantuntija, kommentit lasten hoidosta, ruokailuista ja nukkumisesta, ja hoitojärjestelyistä osuvat ja uppoavat. Kipeimmin arvostelu kolahtaa, kun se tulee läheltä. Äiti ottaa nopeasti arvostelun ja kommentit henkilökohtaisesti, vaikka ne eivät olisi sellaiseksi tarkoitettukaan. Työn ja perheen yhteensovittaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Hoitopaikka, jossa lapsi viihtyy, on vanhempien työpäivän sujumisen kannalta kultaakin kalliimpaa. Mikään ei kuitenkaan tyhjennä kalenteria niin tehokkaasti, kuin sairastunut lapsi. Lapsimyönteistä ajattelua kaivataan työpaikoilla yhä useammin ja asennemuutosta siihen, että myös isät jäisivät useammin sairaan lapsen kanssa kotiin. Vanhemmuutta pitää jakaa sekä kotona että työpaikoilla.

Päivä pienen lapsen kanssa kotona voi välillä tuntua pitkältä. Rutiinit rytmittävät kotona olevan vanhemman arkea, kun toiset ovat kodin ulkopuolella elämässä omaa arkeaan. Silloin, kun tyhjyys iskee, on lähdettävä ulos. Kahden talvilapsen äitinä olen monesti hikipäässä pukenut huutavia lapsia toppapukuihin, mutta joka kerta se on kannattanut. Vaikka lähteminen olisi pelkästään maidon hakemista kaupasta, se helpottaa jaksamaan. Järjestöt järjestävät paljon erilaisia äiti-lapsi-kerhoja, kaupungeista löytyy perhekahviloita ja leikkipuistosta löytyy melkein aina seuraa. Äidille henkireikä on myös ystävä, jonka saa kiinni silloin, kun tarvitsee. Facebookista löytyy hätäkahvi-ryhmiä, joista saa vertaistukea ja auttavia käsiä.

Vanhemmille on tärkeää, että apua on saatavilla. Avun tarpeesta riippuen, sitä voi antaa ystävä, puoliso, hiekkalaatikkorinki tai neuvola. Tärkeää on, että sitä saa silloin kuin sitä tarvitsee. Jonkun saa puhelimeen, kun epävarmuus iskee. Avun pyytäminen ei saa pelottaa tai hävettää, eikä avun pyytämisen seurauksia saa pelätä. Yksin jaksamisen kulttuuri pitäisi vähitellen murentaa ja kannustaa äitejä ja isiä hakemaan apua, kun arki käy raskaaksi. Matalankynnyksen palvelut ja apu ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa, mitä lapsiperheille voidaan tarjota.

Katkonaisten yöunien jälkeen äiti on valmiina seuraavaan päivään. Rajoja, rutiineita ja rakkautta päivän ohjelmaan. Ollaan läsnä, luetaan kirjaa, jutellaan, katsotaan yhdessä televisiota, opetellaan pyöräilemään tai puhalletaan saippuakuplia. Jokaiseen päivään sisällytetään kiireetön hetki lasten kanssa. Yllätetään lapsi tanssituokiolla tai muulla hassuttelulla. Ilo nostaa hymyn huulille vielä pitkään.

Herttaliisa Tuure

Toiminnanjohtaja
Kansallinen Lastenliitto ry


Julkaistu huhtikuun Ipanapostissa www.ipanaposti.fi

torstai 7. toukokuuta 2015

Helppo äitienpäiväkakku ilman uunia



Domino-kakku

Pohja
175 g dominokeksejä (iso paketti)
25 g tuorejuustoa

Täyte
175 g tuorejuustoa
1 prk ranskankermaa
1 dl fariinisokeria
1 limetin raastettu kuori
1 dl kuohukermaa

Päälle
5 dl mansikoita
2 dl vadelmia
2 dl mustikoita
tai muita marjoja ja hedelmiä mieltymyksen mukaan
tomusokeria

Ja näin se käy:
Pyöräytä dominokeksit auki ja kaavi täyte kulhoon. Jätä pari kokonaista keksiä koristeeksi.
Sekoita tuorejuusto keksitäytteen joukkoon.
Murskaa keksit ja sekoita joukkoon tuorejuustoseos.
Painele seos lautasen tai piirakkavuoan pohjalle. Nosta jääkaappiin.

Sekoita tuorejuusto, ranskankerma, fariinisokeri ja limetin raatettu kuori kulhossa tasaiseksi.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita täytteen joukkoon.
Nostele täytettä dominokeksipohjan päälle.
Lisää halkaistut mansikat, mustikat ja vadelmat täytteen päälle.
Koristele dominokeksimuruilla ja tomusokerilla.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Anna onni lapselle, pistä arki liikkeelle!

Uusi liikuntalaki astuu voimaan 1.5.2015. Sen päätavoite on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikuntaan, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä ja lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Liikuntalain tavoitteena on edistää koko väestön liikuntaedellytysten kehittämistä.

Haasteita kuitenkin riittää. Liikkuminen ei ole enää osa kaikkien nykyihmisten arkea. Osa meistä harrastaa liikuntaa enemmän kuin aiemmin, ongelmana on kasvava liikkumaton aika kaikilla. Aika kuluu pääsääntöisesti istuen tai maaten. Seuraukset näkyvät heikentyvänä fyysisenä kuntona, terveyshaittoina ja kasvavina terveydenhuoltokuluina. Maailman terveysjärjestön (WHO) linjauksissa fyysinen passiivisuus on nostettu jo neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi maailmassa.

Liikkuva elämäntapa opitaan lapsena. Tulevaan hallitusohjelmaan olisi syytä saada mukaan joustavan koulupäivän idea, jossa integroidaan toiminnallisuus osaksi koulun arkea ja muiden oppiaineiden kokonaisuutta. Myös kuntakohtaisten opetussuunnitelmien tulee huomioida liikkumisen merkitys jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä tukevana tekijänä. Käytännön työkaluksi sopii Liikkuva koulu – konsepti, jossa tavoitteena on tunti fyysistä aktiivisuutta päivittäin.

Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta on järkevää lisätä harrastusmahdollisuuksia joustavan koulupäivän aikana. Koulutilojen käyttöä tehostamalla, välineistöä hyödyntämällä ja eri toimialojen määrärahoja järkevästi kohdentamalla voidaan järjestää lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä. Samalla helpotetaan perheiden ajankäytöllisiä haasteita ja vaikutetaan liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen järjestämällä kerhotoiminta osana koulupäivää.

Entä sitten vapaa-ajan liikkuminen, urheilu harrastuksena? Ohjatun liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut selvästi, eikä kaikilla perheillä ole varaa maksaa lapsen tai nuoren urheiluseuraharrastusta. Terveyserot kasvavat, ja uhkana on perheiden jakautuminen urheilevien ja ei-urheilevien yhteiskuntaluokkiin. Syyt hintatason nousuun ovat moninaiset. Harrastuskustannukset ovat nousseet siinä missä yleinen kustannustasokin. Seuratoiminta perustuu enenemässä määrin asiakkuuteen ja kuluttamiseen. Monessa lajissa harjoittelutahti on kiihtynyt, vaatimus vain yhden lajin harrastamiseen on aikaistunut ja kilpailukausi pidentynyt. Tämä lisää tarvetta vuokrata tiloja, käyttää palkattua henkilökuntaa ja kuskata lapsia ympäriinsä.

Hyvä tavoite on jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Seurojen kannattaa nostaa harrastusten kulut paremmin esiin. Joidenkin kuntien päätös antaa alle 18-vuotiaiden harrastusvuorot seurojen käyttöön maksutta saa kannatusta myös. On syytä etsiä yhdessä kaikki keinot jolla lasten ja nuorten tilakustannuksia saadaan alaspäin - liikuntaan satsattu euro on investointi hyvinvointiin. Helsingissä on arvioitu pyörätiehen satsatun euron tuovan kahdeksan euron hyödyn.

Meidän kannattaa järkevöittää lasten harrastetoiminnan tukipolitiikkaa kokoamalla eri avustusmuodot yhteen ja korostaa toiminnan avustamisessa yhteistyöhankkeita, työllistämistä, monilajisuutta ja seurojen välistä yhteistyötä. Otetaan tavoitteeksi tukea harrastamisen monipuolisuutta, helpottaa perheiden ajankäyttöä sekä hyödyntää julkisia varoja kestävällä tavalla.

Liikkuvan koulun ja seuratoiminnan lisäksi tarvitaan asennemuutos, jolla liikunnallinen elämäntapa on lasten ja nuorten tavallista arkea, koulumatkoja, kavereiden kanssa vietettyä aikaa, välitunteja ja liikkumista paikasta toiseen, unohtamatta päiväkotien liikuntaa, pihapelejä ja perheliikuntaa. Siihen mahdollisuudet tehdään kunnissa kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, ja toimintaohjeissa. Lopulta perheiden ja meidän aikuisten asenne ja esimerkki ratkaisee.

Sari Rautio
Valo ry:n ja Suomen Vammaisurheilu VAU:n hallituksen jäsen sekä Perheliikuntaverkoston puheenjohtaja sekä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen pj, neljän lapsen äiti.