torstai 30. huhtikuuta 2015

Vappujuhlien vetonaula

Herttoniemenrannan iltapäiväkerhossa Helsingissä vietettiin Vappujuhlia, joissa suosikiksi nousi varmasti monen vanhemmankin tuntema Aasinhännän kiinnitys-leikki, tosin hieman totutusta hahmosta muokattuna. Tässäpä siis vinkki kotijuhlien vetonaulaksi

Tarvitset
- iso pahvi (tai paperia)
- lyijykynä (kumi)
- musta paksu tussi - sakset 
- sinitarraa
(- värikyniä, esim puuvärit käyvät mainiosti)

 Ohjeet
1. Taiteile paperille haluamasi hahmon kuva lyijykynällä. Kun olet tyytyväinen tuotokseen, vahvista ääriviivat ja yksityiskohdat tussilla.

2. Halutessasi voit värittää kuvan.
3. Piirrä toiselle paperille hahmolle sopiva häntä, väritä se ja leikkaa irti. Laita häntään sinitarraa niin että se on helppo kiinnittää.
4. Kiinnitä hahmon kuva seinälle sopivalle korkeudelle.
5. Leikkiin osallistuvat yrittävät vuorotellen silmät sidottuna arvata missä kohtaa hännän paikka on, kiinnittämällä häntää sokkona paikoilleen.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Keittiökemiaa; Vappupallon täyttö


Vappu lähestyy ja se innoitti meitä hauskaan keittiökemiakokeiluun, jonka avulla pystyy täyttämään ilmapallon ilman puhaltamista. Koe on helppo toteuttaa myös kotioloissa ja helpoilla välineillä: tarvitset vain tyhjän limupullon, ruokasoodaa, etikkaa sekä ilmapallon. Koetta kannattaa testata mielellään ulkona tai tilassa, jossa testipärskeet eivät haittaa.

Lisää suppilon avulla ilmapallon sisälle pari ruokalusikallista soodaa ja limupulloon noin desi etikkaa. Pingota pallo pullon suulle ja ravistele sooda etikkaan. Kun sooda ja etikka sekoittuvat, syntyy hiilidioksidia, joka pyrkii ulos pullosta täyttäen pullon suulla olevan ilmapallon.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Nuoret mukaan vaikuttamaan


Suomessa alaikäisten nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat yleisesti ottaen hyvät verrattuna muuhun maailmaan. Monissa kunnissa on käytössä nuorisovaltuusto, joka valvoo kunnan nuorison etuja sekä pitää huolen, että nuoria kuullaan riittävästi heitä koskevissa asioissa. Itse kuulun Ruudin ydinryhmään, joka on Helsingin kaupungin nuorisovaltuusto. Joka syksy järjestetään vaalit, jossa valitaan nuoret seuraavalle Ruuti-toimikaudelle. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat 13-17-vuotiaat helsinkiläisnuoret. Olen jo pienestä pitäen ottanut itse selvää asioista ja tällä tavoin olen selvittänyt tieni myös Ruudin ydinryhmään. Juuri tämä on se aukko, jota kuntien toiminnassa ei ole huomioitu riittävästi: kuinka saada sellaiset nuoret osallistumaan, jotka eivät tiedä kuinka vaikuttaa ja ottaa osaa?

Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on viime vuosina järjestänyt kouluissa alle 18-vuotiaille nuorisovaaleja sekä niihin liittyviä vaalipaneeleja. Myös tämän vuoden eduskuntavaalien ohella on järjestetty nuorisovaalit, joihin osallistui yli 630 oppilaitosta ympäri Suomen ja ääniä annettiin yhteensä 59 403 kappaletta. Kuitenkin huolettavana seikkana ehdokas numero 69 meni läpi jokaisessa vaalipiirissä Lappia lukuun ottamatta. Tämä kertoo siitä, ettei nuorisovaaleja oteta tosissaan.

Euroopan Unioni on kehottanut jäsenmaitaan harkitsemaan äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen. Muutos kuulostaa hyvältä ja se lisäisi varmasti nuorten kiinnostusta päätöksentekoon sekä parantaisi demokratian toteutumista Suomessa. Vaikka itse 16-vuotiaana tunnen olevani riittävän kypsä äänestääkseni, silti kaikkien kohdalla näin ei ole. Moni nuori todennäköisesti omaisi yhtenäisen kannan vanhempiensa ja ystäviensä kanssa. Ääniä nuorilta saisivat esimerkiksi Aku Ankka tai juurikin ehdokas numero 69. Kuitenkin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa äänestysikää on laskettu paikallisella tasolla ja se on tuottanut positiivisia tuloksia: äänestysprosentti 16-17-vuotiailla on korkeampi kuin yli 50-vuotiailla. Mikäli äänestysikää laskettaisiin, tulisi oppilaitosten lisätä tietoisuutta vaaleista ja äänestämisestä. Myös jokainen vanhempi voi kannustaa lastaan ottamaan selvää, mitä puoluetta tai ehdokasta tämän kannattaisi äänestää.

Entistä nuoremmat äänioikeutetut jättävät äänestämättä. Joskus äänestämättä jättäminen on henkilökohtainen protesti, mutta valitettavasti se ei näy vaalituloksissa millään tavalla. Vaikka täydellistä puoluetta ja ehdokasta ei aina löydy, kannustan silti jokaista äänestämään - olivatpa kyseessä sitten eduskunta- tai nuorisovaalit.

Erika Kovanen
Ruudin ydinryhmä 2015

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kevään taikaa

Kevät ja aurinko! Sormet syyhyävät ja keväiset askartelut ja istutukset vilisevät mielessä. Kevät on täynnä taikaa, iloa ja uuden oppimista.

Vietin tässä erään aurinkoisen päivän kuumeisen lapsen kanssa kotona ja päätin toteuttaa pitkäaikaisen ajatuksen riippuvasta yrttipuutarhasta keittiön ikkunaan. Olin jemmannut kaappiin sangallisia jugurttipurkkeja, jonka lisäksi tarvittiin vain liimaa, kauniita sivuja naistenlehdestä, narua, ripustuskoukku ja tietenkin multaa ja siemeniä. Nämä saisi tehtyä myös lasipurkeista, kun suuaukon ympärille kieputtaa rautalankaa.

Näihin purkkeihin istutin herneitä. Liotin päivän kuivia herneitä vedessä ja lisäsin ne purkkeihin. Muutaman päivän päästä näkyi jo ensimmäiset vihreät mullan seasta ja sen jälkeen kasvu on jatkunut tasaisen varmasti.

Samana päivänä istutin neljä sitruunansiementä kokeilumielessä. Melkein neljä viikkoa meni ennen kuin ensimmäiset vihreät lehdet ilmestyivät. Olin jo luopunut toivosta. Sitruunapurkin vierustoveri oreganopurkki nimittäin taisi saada liikaa vettä ja pienet vihreät alut kuolivat. Samoin kävi basilikalle, joten taidan pysytellä sitruunoissa. Katsotaan miten näille käy. Erilaisia siemeniä on mukava istuttaa ja katsoa miten kasvu edistyy. Ja jotta ei unohda mitä tuli istutettua, nimikyltiksi käy jäätelötikku.

Vieläkin nopeampaa kasvamista saimme seurata pääsiäisenä, kun pojan ohransiemenet pääsivät kasvuvauhtiin.

Kevätsiivous tai siitä haaveileminen kuuluu olennaisena osana kevääseen. Löysin Glorian kodin Instagram-tililtä 10 helppoa ja nopeaa siivousvinkkiä kevääseen. 

Monissa perheissä nautitaan kevään ihmeistä ulkoliikunnan merkeissä. Lapset oppivat potkulautailemaan, pyöräilemään apupyörillä ja ilman. Aurinko ja lämpenevä ilma nopeuttavat ulos lähtemistä ja lasten riemua on ihana seurata.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Herttaliisa

torstai 9. huhtikuuta 2015

Kielen ja kirjojen päivä

Torstaina 9. huhtikuuta liputetaan Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Lapsille voi kertoa, että Agricola oli mies, jonka ansiosta puhumme tällä tavoin kuin puhumme. Agricolan päivää voi teeman mukaisesti viettää lasten kanssa hyvän kirjan parissa ja esitellä vaikkapa omia lapsuuden aikaisia suosikkikirjojaan.

Suomen kieli on 1500-luvulla eläneen Agricolan ajoista muuttunut valtavan paljon. Agricolan kenties kuuluisin teos on Abckirja (1543), ja vaikkei siitä ole juurikaan apua nykyaikaisessa lukemaan oppimisessa, on hyvä muistaa, että jostakin on joskus lähdetty liikkeelle. Agricolan aikaan tärkeää oli saada suomen kieli ylipäätään kirjojen sivuille ja näin alkaa oikeuttaa suomen kieltä puhuvan rahvaan asemaa. Suomen kieli sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla vasta 300 vuotta Agricolan kuoleman jälkeen, joten perustellusti voidaan sanoa, että Agricola oli aikansa todellinen edelläkävijä. Agricolan päivää voi tulkita nykyaikana vietettävän myös siksi, että globaaleina maailmankansalaisinakin haluamme yhä pitää kiinni omasta kieliperinteestämme.

Taito ja oikeus saada käyttää omaa äidinkieltä ovat tärkeämpiä kuin helposti tulee ajateltua: millään muulla kielellä emme voi ilmaista itseämme niin luovasti ja tyhjentävästi. Lapset erityisesti osaavat käyttää kieltä oivaltavasti, ja siihen heitä kannattaa ilman muuta kannustaa. Piirtämisen ja muun luovan leikin sijaan voi joskus kokeilla vaikkapa sadutusta.

Omia suosikkejani lapsena olivat Kristiina Louhen Aino-kirjat ja Topeliuksen sadut, erityisesti Adalmiinan helmi. Niitä uskallan yhtä suositella luku- ja kieli-innokkaille lapsille ja vanhemmille.


Siina Autio
FM (suomen kieli)
Pirkanmaan Lastenliiton piirikoordinaattori

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Koristeita pääsiäispöytään

Päätin hyvissä ajoin, että tänä pääsiäisenä meillä on tuuheat rairuohot ruokapöydän koristeena. Olinkin ajoissa aloittamassa istuttamista, kunnes muistin omasta lapsuudestani hauskan rairuohopään, joka oli tehty sukkahuousujen teräosasta ja hiuksina kasvoi rairuoho. Ajattelin, että tällaisethan meillekin tehdään ja tuumasta toimeen.


Nyt sitten selvisi, että lopputulos ei ole aivan sitä mitä haettiin, ei ainakaan tuuhea, joten piti ottaa käyttöön suunnitelma B, Näyttävät koristeet pääsiäispöytään. Jos rairuohon istutus on unohtunut tai epäonnistunut kuten itselläni, nämä koristeet ehdit vielä hyvin tehdä pääsiäispöytään.

Tarvitset pieniä ilmapalloja, pieniä käärreellisiä suklaamunia, liimaa tai lakkaa (esim. Erikeeper), sekoitusastian (pakasterasia yms.) ja erivärisiä puuvillanaruja.

1) Pujota suklaat ilmapallon sisälle ja puhalla palloon ilmaa.
2) Kaada liimaa / lakkaa astiaan ja laita reilu pätkä lankaa liiman sekaan siten, että se kastuu kauttaaltaan.
3) Kieputa liimasta märkä lanka ilmapallon ympärille ristiin rastiin. Vältä isoja rakoja, jotta suklaamunat pysyvät ristikon sisällä.
4) Jätä kuivumaan vähintään päiväksi.
5) Kun lanka on täysin kovettunut ja kuiva, puhkaise ilmapallo ja pujota suklaamunat pois pallon sisältä.
6) Tarvittaessa siisti ylimääräinen liima pois nyppien tai saksien avulla.


Itselläni jäi muutamaan palloon niin isot raot, että suklaamunat tippuvat, mutta kun ne asettelee kulhoon, kaikki näyttää hyvältä. Ja lapset saavat pienemmistä palloista taiteilla suklaamunat suihinsa.

Iloista pääsiäistä kaikille!

Herttaliisa

Nuorten vaalit?

Muutaman viikon kuluttua äänestetään Suomelle uusi eduskunta. Vaalien alla sekä yksilöt että ryhmät pyrkivät tuomaan päättäjien tietoon näkemyksiään paremman yhteiskunnan rakentamiseksi.

Nuoret eivät tee tässä poikkeusta. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi aloitta valmistautumisen kevään vaaleihin jo reilu vuosi sitten hyväksyessään hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015-2019. Tavoitteet nostavat esiin erityisesti sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden, nuorisotakuun jatkumisen ja kehittämisen, nuorten osallisuuden, vahvan kansalaistoiminnan, uudistuksia vaativan sosiaaliturvan sekä Suomen globaalin vastuun.

Myös parhaillaan valmistelussa oleva nuorisolaki saa oman mainintansa. Vaalien keskeisiksi keskustelunaiheiksi ovat nousseet talous, terveys, turvallisuus ja työ. Nämä teemat ovat erittäin tärkeitä, ja koskettavat myös nuoria. Toimivat peruspalvelut ovat parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja nuorisotakuu on nykyisen hallituksen aikana nähty, valitettavasti, pääosin työllisyyshankkeena.

Nuorten näkökulmasta myös muille aiheille olisi kuitenkin tilausta. Esimerkiksi tuntuvien säästöjen kohteena ollut koulutus on iso kysymys tämän päivän ja huomisen nuorille. Olisi myös tärkeää kuulla tulevilta kansanedustajilta mielipiteet nuorisotakuun jatkoaskelista ja kehitystarpeista. Nuoria koskettavien teemojen käsittely ei ole merkityksellistä vain tulevaisuutta ajatellen vaan edistää myös demokratiaa tänään. Mikäli keskustelu vaalien alla koskettaa nuoren arkea, on kynnys äänestämään lähtemiselle huomattavasti matalampi.

Allianssi on pyrkinyt nostamaan teemoja esille, mutta vastuu on myös ehdokkailla, puolueilla ja äänestäjillä. Pohja aktiiviselle kansalaisuudelle rakennetaan hyvin nuorena. Siksi on tärkeää, että meillä on Kansallisen Lastenliiton kaltaisia toimijoita, jotka antavat oman panoksensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja opettavat vastuunkantoa itsestä ja muista jo nuoresta iästä lähtien.

Tehdään näistä vaaleista yhdessä nuorten vaalit.
Eero Rämö
Puheenjohtaja
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi