perjantai 27. maaliskuuta 2015

Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Tapaan työssäni usein perheitä, joilla on paljon huolia. Kun oma lapsi sairastuu vakavasti, jommankumman vanhemmista on jäätävä töistä pois. Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa myös taloudellisesti, ja mahdollisesti jo ennestään huono taloudellinen tilanne suorastaan romahtaa. Olen tavannut useitakin perheitä, joissa jokainen perheenjäsen on sairastunut henkisesti sen jälkeen, kun lapsi on saanut vakavan diagnoosin, jonka nimeä kukaan ei halua kuulla. Vakavasti sairastunut lapsi saa lastenklinikoillamme maailman parasta hoitoa. Mutta, kuinka käy muun perheen ja erityisesti perheen muiden lasten?  

Erityisesti varhaismurrosiässä olevat ottavat usein ohjat niin sanotusti itse käsiin. He alkavat myös oirehtia eri tavoin. Heillä on masennusta, joka näkyy syömishäiriöinä ja viiltelynä. Samoin käy myös pienemmille sisaruksille – he vetäytyvät, raivoavat tai heillä on muuten vain paha olla. Pienet lapset syyttävät usein itseään sisaruksen sairastumisesta. Heidän on usein hämmästyttävän vaikea saada apua. Olen myös törmännyt perheisiin, joissa erityisesti syöpään sairastunut nuori saa selkeitä masennusoireita jo sairaalassa ollessaan – mutta sen ajatellaan johtuvan puhtaasti itse taudista ja varsinaista hoitoa masennukseen ei tahdo saada, ei oikein millään. Mistä tämä johtuu ja mitä pitäisi tehdä, että ylipäätään tätä lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tilaa koskevissa kysymyksissä ja hoitoonohjauksessa pääsisimme selkeämpiin käytäntöihin.

Ajattelen asiaa laveammin, en pelkästään edellä mainittujen esimerkkien osalta. Uskon vahvasti, että kaikki hyötyisivät, jos saamme kohdennettua enemmän huomiota nopeaan sekä varhaiseen puuttumiseen. Tarvitsemme myös enemmän ”yhden luukun turvapaikkoja", jonne voi kävellä sisään ilman lähetteitä. Muutamia hyviä esimerkkejä lukuun ottamatta, meillä ei ole riittävän selkeää hoitopolkua. Hyvinvointivaltio pyrkii hoitamaan kaikki hoidon tarpeessa olevat, mutta palvelujärjestelmässämme resursseja kohdennetaan korjaaviin palveluihin ja sairauksia ehkäisevät toimenpiteet jäävät usein vähemmälle. Pitkittyessään masennus johtaa yhä syvemmälle ja hankaloittaa lapsen tai nuoren tulevaisuutta.

Kelan tilastot kertovat karua kieltä. Kela maksoi vuonna 2013 vammaistukea 15 500 lapselle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Vuonna 2000 tukea sai noin 11 000 lasta. Nousua 13 vuodessa on yli 40 %. Lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöiden korvaukset olivat vuonna 2013 Kelan kaikista alle 16-vuotiaiden lasten vammaistuista jo liki puolet. Se on suurin sairausryhmä suomalaisten lasten vammaistuissa. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Ongelmia voidaan ehkäistä kolmella eri tasolla: poliittisilla ratkaisuilla, tukemalla vanhemmuuden taitoja sekä toimilla varhaiskasvatuksessa; päiväkodeissa ja kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä, havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Palveluiden tulee toimia saumattomana kokonaisuutena myös muiden lapsiperheiden palveluiden kanssa, kuten varhaiskasvatuksen - esiopetuksen, koulun, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan kanssa.

On tärkeää pitää huolta, ettei lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tukipilareita unohdeta tässä muutoksessa. Poliittisten päättäjien on valintoja tehdessään tiedostettava vaihtoehtoiskustannuksen käsite. Mitä tehdyn valinnan seurauksena jää saamatta? Inhimillisiä valintoja yksilötasolla ei kannata perustella taloudellisilla argumenteilla.

Anne Knaster, toiminnanjohtaja

MBA, Sairaanhoitaja
Lastenklinikoiden kummit ry
anne.knaster@kummit.fi

torstai 19. maaliskuuta 2015

Perhevapaakustannukset on jaettava nykyistä tasaisemmin

KANSALLINEN LASTENLIITTO KESKI-SUOMEN PIIRI
JULKILAUSUMA
JULKAISUVAPAA 19.3.2015

Perhevapaakustannukset on jaettava nykyistä tasaisemmin lapsen vanhempien työnantajien välillä, vaatii Kansallinen Lastenliiton Keski-Suomen piirin kevätkokous.
”On pöyristyttävää, että elämme vuotta 2015 eikä tämä asia ole vielä edennyt, toteaa piirin puheenjohtaja Pia Nyman. ”Suomen syntyvyys on laskussa ja kaikki ne toimet, jotka edistävät useampien lasten syntymistä yhteiskuntaan, ovat tarpeen”.

Suomessa syntyy tällä hetkellä keskimäärin 1,6 lasta/ synnytysiässä oleva nainen. Perhevapaakustannusten sälyttäminen äidin työnantajalle myöhästyttää lasten hankintaa, mikä puolestaan lisää osaltaan työnantajan kustannuksia. Työnantajalle kynnys palkata hedelmällisessä iässä oleva nainen on korkea, mikä huonontaa naisten työnsaantimahdollisuuksia ja palkkakehitystä. Raskaudenaikaiset riskit myös kasvavat äidin iän noustessa.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Yhteistyötä lasten hyväksi

Kansallinen Lastenliitto – Lapin piirijärjestö on laajentanut toimintaansa yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Lapissa toiminnan mittasuhteet ovat erilaiset kuin pääkaupunkiseudulla, joten voimavarat kannattaa yhdistää. Yhteistyön tuloksena Rovaniemellä on järjestetty vuoden sisällä kolme isoa perhetapahtumaa vapaaehtoisvoimin. 


Lapin piirin ensimmäisessä yhteistyökokeilussa oli menestystarinan ainekset. Piirihallituksen jäsen tuli kokoukseen ja kertoi käyneensä opiskelujen yhteydessä tutustumassa Lapin ensi- ja turvakodin tärkeään toimintaan. Hänen innostuksensa tarttui koko hallitukseen, ja piiristä otettiin yhteyttä Lapin ensi- ja turvakodin, tuttavallisemmin Enskan toiminnanjohtajaan.  Enskalla oli kokemusta pienen piirin leikkipäivästä, jota päätettiin kasvattaa Koko perheen talviriehaksi. Siltä istumalta Enskan toiminnanjohtaja soitti naapurin kahvion emännälle, joka lähti mielellään mukaan lastentapahtumaan. Tapahtumaan saatiin ensimmäisenä vuonna mukaan naapurustosta vielä eräs tutkimuslaitos. Oli hienoa nähdä, miten kaikki olivat valmiita antamaan omastaan. Vaikka paikalle ei olisikaan lähetetty työntekijöitä, riehan kävijöille oli iloa suureen tynnyrinpuolikkaaseen tehdystä grillistä. Tapahtuman edellytys oli, että jokainen hyödynsi omia verkostojaan yhteiseksi hyväksi. Tällä tavalla kokoon saatiin muusikko, poni ja tukijoukot talutusratsastukseen sekä lukuisa joukko Enskan vapaaehtoisia. Ensimmäinen Koko perheen talvirieha kokosi 230 kävijää, mikä on Rovaniemen mittapuussa erinomainen tulos.

Seuraava perhetapahtuma oli heti helpompi järjestää, kun kaikille oli kertynyt kokemusta ja kontakteja. Lapin piirin puheenjohtaja Tuuli Tanninen hymyilee kertoessaan, kuinka opiskelukaveri tuli juttelemaan jouluriehasta: ”Hei, oletko sä vielä sen Lastenliiton pj? No hyvä, tehdäänkö sitten yhdessä joku pikkujoulutapahtuma?” Näistä sanoista lähti liikkeelle kahden toimeliaan nuoren naisen yhteistyö, johon koottiin mukaan omat taustajoukot. Yhteistyökumppanina toimi tällä kertaa Santa’s House of Snowmobiles, jonka toimipiste on Napapiirillä Joulupukin pajakylän laitamilla. Tapahtumaan pyydettiin tukea naapuruston yrittäjiltä, jotka antoivat avokätisesti arpajaispalkintoja lisänäkyvyyttä vastaan. Napapiirin joulurieha järjestettiin sopivasti ennen yrittäjien joulusesonkia, joten tapahtumaan saatiin myös lasten moottorikelkka kokeiltavaksi. Piirihallituksen jäsenen kautta järjestyi myös sponsoriksi liikelahjayritys Donaco, joka lahjoitti piparkakut ja mehut kaikille 450–500 kävijälle. Tämän kokoluokan tapahtuma ei olisi mahdollinen, ellei ystäväpiiristä löytyisi monta iloista naamaa, jotka ovat valmiita auttamaan ja kaatamaan vaikka sitten 60 litraa mehua kuppeihin tai taikomaan Lapin tummuvalle taivaalle loistavan tulishown. Taisipa jäädä sanomatta, että nämä kaikki tapahtumat olivat perheille ilmaisia.

Nämä tapahtumat ovat osoitus siitä, mitä yhteistyöllä saa aikaan. Kansallinen Lastenliitto – Lapin piirijärjestö ry sai tunnustuspalkinnon sidosryhmäyhteistyöstään liittokokouksessa 2014. Palkinto on tunnustus yhtälailla kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ottivat ideat avosylin vastaan. Erityisesti Enskan toiminnanjohtajan sanat jäivät mieleen. Järjestöihmiset ovat ”lajitovereita”. Hän huolehti, että toteutuuhan Koko perheen talvirieha vastaisuudessakin, vaikka hallituslaiset vaihtuisivat. Siitä ei ole huolta, niin hyvin perhetapahtuma on otettu vastaan hiihtolomalaisten keskuudessa. Tänä vuonna Enskan peikkometsään ja poniratsastukseen tuli kaikkiaan 350–400 kävijää. Tällaisten yhteisten kokemusten jälkeen yhteistyötä on helppo jatkaa myös muuten. Rovaniemellä Lastenliitto sai esimerkiksi suunnitella kerhon Enskan tiloihin. Tästä on hyvä jatkaa!
Kirjoittanut Tuuli Tanninen/ Lappi

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Talvisia leiripäiviä

Aluksi talviloma otettiin käyttöön vastapainoksi koululaisten puurtamiselle sisätiloissa lukuaineiden parissa, innostamaan lapsia liikkumaan sekä kohentamaan heidän terveydentilaansa. Nykyään hiihtoloma on nimenomaisesti loma, jolloin kouluhuolet unohdetaan ja lapset saavat vapaasti tehdä ja toimia. Monilla perheillä saattaa olla omia perinteitä loma-ajalle, kuten ulkomaanmatkat, risteilyt tai sukuloiminen. Kaikilla ei kuitenkaan tätä mahdollisuutta ole, minkä vuoksi Kansallisen Lastenliiton Varsinais-Suomen piiri vastasi tarpeeseen järjestää lapsille turvallinen ympäristö, jossa leikkiä vanhempien ollessa töissä.
 

Viiden päivän mittainen päiväleiri toteutettiin Hepokullan koulun iltapäiväkerhon tiloissa ja sen lähialueilla. Leiri koostui erilaisista teemapäivistä. Lapset pääsivät viikon aikana kokemaan paljon erilaista toimintaa ja puuhastelua. Jokainen leiripäivä sisälsi teematoiminnan lisäksi myös vapaata leikkimistä ja pelaamista niin sisällä kuin ulkona, lasten toiveet huomioon ottaen. 

Maanantaina rakensimme lapsille temppuradan koulun liikuntasaliin. Rata koostui 11 pisteestä, joista suosituimmat lasten keskuudessa olivat tarkkuusheitto, renkaat ja köydet. Tiistaina lapset pääsivät testaamaan kokkaustaitojaan tortillojen ja laskiaispullien parissa. Ryhmätyöllä valmistui hieno ateria kattauksineen. 

Keskiviikkona pidimme askartelupäivän, josta varsinkin tytöt innostuivat. Lapset saivat aikaan hienoja eläimiä mm. vessapaperirullia, huopakangasta ja vesivärejä käyttäen. Tytöt ompelivat myös pehmoisia ja kauniita pupuja ja autoja. Torstaina sateisesta säästä huolimatta pääsimme läheiseen pulkkamäkeen, jossa lapset nauttivat laskemisesta ja lämpimästä kaakaosta. Perjantaina lapset saapuivat leirille herkkujen kera odottaen innolla elokuvaa, jonka katsoimme samana päivänä. Lapset pääsivät käyttämään myös luovuuttaan, kun teimme yhteisen teoksen sormiväreillä.



Leiri sujui hienosti ja saimme lapsilta positiivista palautetta. Kaikki haluaisivat ehdottomasti osallistua leirille uudelleen. Onneksi kesä alkaa pikku hiljaa häämöttää ja Sporttileiri sen mukana! Tulkaa siis kaikki innokkaat liikkujat ja aloittelijat mukaan tutustumaan eri lajeihin ja leikkeihin pirtsakoiden ohjaajien opastamana.

- Johanna Puisto, harjoittelija / Varsinais-Suomen piirijärjestö ry

Kansallisen Lastenliiton kesäleiri-ilmoittautumiset ympäri Suomea ovat nyt käynnissä osoitteessa www.leirit.fi

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kansallinen Lastenliitto ry:n eduskuntavaaliteemat 2015

Kansallinen Lastenliitto ry:n eduskuntavaaliteemat liittyvät perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Perheet tarvitsevat monimuotoisia, ennaltaehkäiseviä palveluita sekä tukea arjessa jaksamiseen. Varhaisen tuen tarpeen tunnistamista tulee edistää alkavalla hallituskaudella. Lapsiperhepalveluiden työntekijöiden osaamista varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa tulee tulevalla hallituskaudella lisätä. Varhaisen tuen palveluilla voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa raskaita ja kalliita toimenpiteitä, jotka johtuvat lasten sijoituksista, syrjäytymisestä, eriarvoistumisesta ja monien ongelmien kasaantumisesta. Viranomaisten, koulun/päiväkodin ja kodin yhteistyö auttaa oikeanlaisen avun saamisessa. Oikea-aikaisesti tarjottu oikeanlainen apu auttaa perheitä pääsemään vaikeiden aikojen yli ja siihen hyvinvointivaltiossa tulee pyrkiä.

Varhaiskasvatuslaki on saatava valmiiksi ja sen toteuttamiseen on budjetoitava tarvittavat rahat. Lapsen ensimmäiset vuodet ovat tärkeitä ja varhaiskasvatukseen tehdyt panostukset näkyvät tulevaisuuden koululaisten hyvinvoinnissa. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Kansallinen Lastenliitto ry:n eduskuntavaaliteemat on esitelty lyhyiden tarinoiden muodossa ja ne löydät tästä linkistä.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Uutta lastensairaalaa rakentamassa

Joulun alla eduskunnassa hyväksyimme tämän vuoden budjetin. Samalla täyttyi lupaus valtionosuudesta uudelle lastensairaalalle. Eduskunta hyväksyi vuonna 2012 lausuman, jossa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa.

Moni on kysynyt, miksi lastensairaala sai valtion erityisrahaa ja toisaalta miksi se ei ollut itsestäänselvyys. Hyvä on ensin todeta, että lain mukaan kunnat ja kuntayhtymät vastaavat julkisen terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittamisesta. Tämän tehtävän hoitamiseksi ne saavat valtionosuutta. Kuntien vastuulla on huolehtia rahojen käytöstä niin, että tarvittavat tilat ovat kunnossa. Näin myös vastuu uuden lastensairaalan toteuttamisesta ja rahoituksesta kuuluu periaatteessa HUS:lle ja sen jäsenkunnille.

Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala on 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Tilan ahtauden takia vanhempien mahdollisuus olla läsnä lasten kanssa on usein rajoitettua. Se on raskasta lapsille ja perheille. Tämä vaikuttaa lasten toipumiseen ja kehitykseen.

Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on sen epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Vuonna 2012 vein johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston vierailulle Lastenklinikalle, jotta kaikki näkisivät valtion osallistumisen tarpeellisuuden. Käynnillä tutustuimme korkeatasoiseen hoitoon ja motivoituneeseen henkilöstöön, joka joutui tekemään vaativaa työtään kosteusvarioituneissa ja ahtaissa aikansaeläneissä tiloissa.  Viimeistään silloin kaikki vakuuttuivat valtiovallan osuuden välttämättömyydestä.

Yksityisillä lahjoitusvaroilla on jo kerätty 30 miljoonaa euroa, mikä on ollut upea ponnistus. Mukana on ollut yrityksiä ja yksityisiä tahoja. Lastensairaala on saanut aikaan mitä moninaisempia kampanjoita rahan keräämiseksi ja hyvän tekemiseksi. Ilman suomalaisten yhteisponnistusta ei uusi lastensairaala olisi nyt rakenteilla.

Tavoitteena on maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Uudessa sairaalassa myös sairailla lapsilla on mahdollisuus vanhempien läsnäoloon. Sairaalaan tietoturva ja -­tekniikka on päivitetty tälle vuosituhannelle. Tulevaisuudessa lapsi voi ottaa videoyhteyden lähimmäisiinsä tai vaikka kouluun. Rakennukseen tulee myös leikkitiloja ja sairaalakoulu. Yhteys normaaliin elämään on merkittävä osa paranemista. Uusi rakennus on myös energiatehokas ja ympäristöystävällinen.

Uuden lastensairaalan poikkeuksellinen matka rahoituksesta rakentamisen aloittamiseen on ollut vaiheikas. Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry sekä lukemattomat muut vapaaehtoiset toimijat ovat tehneet unelmasta mahdollisen. Ilman heitä emme olisi tässä tänään. Uuden lastensairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
terveydenhuollon maisteri
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston pj.
www.sarisarkomaa.fi