perjantai 17. huhtikuuta 2015

Nuoret mukaan vaikuttamaan


Suomessa alaikäisten nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat yleisesti ottaen hyvät verrattuna muuhun maailmaan. Monissa kunnissa on käytössä nuorisovaltuusto, joka valvoo kunnan nuorison etuja sekä pitää huolen, että nuoria kuullaan riittävästi heitä koskevissa asioissa. Itse kuulun Ruudin ydinryhmään, joka on Helsingin kaupungin nuorisovaltuusto. Joka syksy järjestetään vaalit, jossa valitaan nuoret seuraavalle Ruuti-toimikaudelle. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat 13-17-vuotiaat helsinkiläisnuoret. Olen jo pienestä pitäen ottanut itse selvää asioista ja tällä tavoin olen selvittänyt tieni myös Ruudin ydinryhmään. Juuri tämä on se aukko, jota kuntien toiminnassa ei ole huomioitu riittävästi: kuinka saada sellaiset nuoret osallistumaan, jotka eivät tiedä kuinka vaikuttaa ja ottaa osaa?

Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry on viime vuosina järjestänyt kouluissa alle 18-vuotiaille nuorisovaaleja sekä niihin liittyviä vaalipaneeleja. Myös tämän vuoden eduskuntavaalien ohella on järjestetty nuorisovaalit, joihin osallistui yli 630 oppilaitosta ympäri Suomen ja ääniä annettiin yhteensä 59 403 kappaletta. Kuitenkin huolettavana seikkana ehdokas numero 69 meni läpi jokaisessa vaalipiirissä Lappia lukuun ottamatta. Tämä kertoo siitä, ettei nuorisovaaleja oteta tosissaan.

Euroopan Unioni on kehottanut jäsenmaitaan harkitsemaan äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen. Muutos kuulostaa hyvältä ja se lisäisi varmasti nuorten kiinnostusta päätöksentekoon sekä parantaisi demokratian toteutumista Suomessa. Vaikka itse 16-vuotiaana tunnen olevani riittävän kypsä äänestääkseni, silti kaikkien kohdalla näin ei ole. Moni nuori todennäköisesti omaisi yhtenäisen kannan vanhempiensa ja ystäviensä kanssa. Ääniä nuorilta saisivat esimerkiksi Aku Ankka tai juurikin ehdokas numero 69. Kuitenkin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa äänestysikää on laskettu paikallisella tasolla ja se on tuottanut positiivisia tuloksia: äänestysprosentti 16-17-vuotiailla on korkeampi kuin yli 50-vuotiailla. Mikäli äänestysikää laskettaisiin, tulisi oppilaitosten lisätä tietoisuutta vaaleista ja äänestämisestä. Myös jokainen vanhempi voi kannustaa lastaan ottamaan selvää, mitä puoluetta tai ehdokasta tämän kannattaisi äänestää.

Entistä nuoremmat äänioikeutetut jättävät äänestämättä. Joskus äänestämättä jättäminen on henkilökohtainen protesti, mutta valitettavasti se ei näy vaalituloksissa millään tavalla. Vaikka täydellistä puoluetta ja ehdokasta ei aina löydy, kannustan silti jokaista äänestämään - olivatpa kyseessä sitten eduskunta- tai nuorisovaalit.

Erika Kovanen
Ruudin ydinryhmä 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti