perjantai 27. helmikuuta 2015

Satuja ja kulttuuria

Keski-Suomen Lastenliitto järjestää satutunteja kirjastossa. Helmikuussa satuja lapsille luki Pirita Wahlstedt. Piritan esikoisteos Amorinan helmi ja muita satuja ilmestyi vuonna 2014.
Satutunti oli Keski-Suomen Lastenliitolle kulttuuripäivä, kuulimme hienon tarinan, joka kannustaa lukemaan itsenäisesti ja kunnioittamaan tarinankerronnan kulttuuria.

Oli kivaa ja jännittävää saada lukea lapsille omaa tekstiään. Vaikka olin koeluetuttanut satuja eri ryhmillä ja vastaanotto oli ollut hyvä, oli mielenkiintoista nähdä, miten satutuntilaiset kokivat luetun tarinan. Etukäteen vähän mietitytti, miten 3-vuotiaat jaksavat kuunnella melko pitkiä satuja. Paikalle oli tullut suuri joukko innokkaita kuulijoita perhepäivähoidosta ja päiväkodeista. Vaikka oli jo helmikuun alku, pysyimme vielä jouluteemassa ja tutustuimme Onnin jouluaatto - satuun. Sadussa Onni on tuhma ja kiusaa koiraansa, jolloin koira karkaa. Saadakseen koiransa ja joulumielensä takaisin Onnin on kuljettava jännittävä matka Lappiin. Siellä hän kohtaa tonttuja, Lapin noidan ja taikuutta. Matkalla Onni joutuu moniin koettelemuksiin ja kokee epätoivoa. Onni on kuitenkin rehellinen ja sinnikäs poika ja sen vuoksi matka Lappiin päättyy onnellisesti.

Amorinan helmi ja muita satuja - kirjassa on kuvia, mutta se jättää tilaa myös omalle mielikuvitukselle. Lasten mielikuvitus tuntui satutunnilla lähtevän hyvin liikkeelle, mikä teki tunnista onnistuneen. Lapset pohtivat mm. sitä, miltä sadussa esiintyvä Lapin noita näyttää. Onnin jouluaatto -  sadussa Lapin noita pystyy muuntautumaan linnuksi. Kirjassa on kuva tästä linnusta, jolla on noidan silmät. Lukemisen ohella näytin välillä kuvia kirjasta ja lapset tarkastelivat niitä kiinnostuneina. Erityisesti tämä kuva linnusta kiinnosti. Ehkä siksi, että lintu on hyvin salaperäisen näköinen.

Oli ilo huomata, kuinka hyvin lapset jaksoivat keskittyä ja kuunnella satua, vaikka joukossa oli myös pieniä kuuntelijoita. Varsinkin vanhemmat lapset kuuntelivat hyvin tarkkaavaisesti ja selkeä innostus näkyi kuulijakunnassa. Parasta satutunnilla oli se, että lapset esittivät kysymyksiä ja kommentteja sadusta. Kirjoittajalle lukijoilta saatu palaute on aina todella arvokasta. Toivottavasti satutunnit innostavat lapsia tulevaisuuden lukijoiksi ja ehkäpä myös kirjoittajiksi. Erilaisilla tarinoilla on valtavan paljon annettavaa lapsille. Parhaimmillaan ne tuottavat suurta iloa ja rikastuttavat mielikuvitusta. Ne antavat myös mahdollisuuden hetkeksi sukeltaa maailmaan, jossa kaikki on mahdollista.

Pirita Wahlstedt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti